Mihin yhteiskuntaluokkaan kuulut?
Matkaan metrolla kalasatamaan, tarkemmin kauppakeskus Rediin. Katson korkeita vastavalmistuneita kerrostaloja. Jotka nousevat Redistä kohti taivasta kuin pilvenpiirtäjät. En tiedä tarkalleen täyttääkö ne pilvenpiirtäjän kriteerit, mutta minulle ne ovat nyt tässä kirjoituksessa pilvenpiirtäjiä.
Hyppään metrosta ulos, tuttuun tapaan vilkaisen ympärilleni. Näen monia ihmisiä vilistävän ohitseni, osa menossa jonnekin tiettyyn päämäärään, kun toiset vailla päämäärää.
Olen ihmistyypiltäni sellainen, joka tarkkailee ympäristöä ja ihmisiä vaistomaisesti ja pyrin pääsemään mahdollisimman pian perille, mitä ympärilläni tapahtuu ja ketä ympärilläni on. En arvioi ja määrittele ihmisiä ulkoisen olemuksen perusteella. Mutta habituksesta saa jonkinlaisen mielikuvan ihmisestä, jos haluaa saada. Yleensä haluan aina katsoa ja nähdä pintaa syvemmälle, koska sillä on oikeasti ainoastaan merkitystä. Mutta puhun tässä kirjoituksessa epänormaaliin sävyyn myös ulkoisesta olemuksesta, vaatetuksesta, asusteista yms. Ja sen mukaan ihmisen arvioimisesta.
Alamaailma
Näen heti, että metroasemalla ja Redin lähistöllä pyörii ihmisiä laidasta laitaan. Näen narkomaaneja (kyllä koira koiran tunnistaa), he eivät tunnista ehkä minua. Niin ei ole aina ollut, oli vuosia, kun koira koiran tunnisti molemmin puolin, vedin magneetin lailla mielenterveys- ja päihdeongelmaisia puoleeni. Koska olin sitä itsekin. Alamaailma on minulle yhtä tuttua kuin alaluokka.
Toki olen tarkkasilmäinen näkemään ihmisten päihtymystilan ja arvioimaan sitä nopeastikin.
Ja näen eri päihtymystilassa olevia ihmisiä niin metroasemalla, kuin Redin ympäristössä.
Ehkä elämä tai työni on opettanut. Ken tietää, barbi arvaa..
Tunnistan mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä, ilmeistä, eleistä ja ulkoisesta habituksesta. Tunnistan vahvojen neuroleptilääkityksen aiheuttamia oireita, ja tunnistan ihmisiä, jotka niitä syö. Olen tottunut työni ja entisen elämäntyylini takia tunnistamaan ja näkemään tiettyjä asioita ja piirteitä ihmisistä, jotka antavat viitteitä erilaisiin mielisairauksiin tai neurologisiin ongelmiin. Tai ehkä olen vain katsonut riittävästi itseäni peilistä ja osaan tunnistaa näitä asioita myös muissa.
Mutta, ei en ole katkolla tai mielisairaalassa, olen edelleen kauppakeskus Redin edustalla ja kauppakeskuksen sisällä. Osa laahustaa zombin lailla ilmeettömästi, kasvoilla epätoivo ja pohjaton suru. Silmät syvällä päässä, pupillit nuppineulan kokoiset ja posket lommolla, toki silmiini osuu myös vauhtiveikkoja ”lamput levällään”.
Keskiluokka ja yläluokka
Osa kävelee ryhdikkäästi, kantaen itseään hyvin, kirkas ja valpas katse. Uteliaani katselee ympärilleen ja hakee muiden katseita, jopa hymyilee.
Näen myös paljon ihmisiä, jotka kävelevät puhelimet kourassa, täysin omassa maailmassa, uppoutuneena ruudun takana olevaan maailmaan. Sitä se nykyään on, liiankin paljon. Mutta siitä aiheesta erillinen postaus. Pysytään nyt tässä aiheessa.
Näen tyylikkäästi merkkivaatteisiin pukeutuneita ihmisiä, jotka kantavat päällään kalliita vaatteita ja selvästi arvokkaita koruja ja asusteita. Muodikkaita ihmisiä ja ihmisiä, joista näkee, että he huolehtivat ulkonäöstään. On kauniit meikit, tyylikkäästi ajellut parrat, säännöllisesti kampaamoissa laitetut hiukset. On tekotukkaa, tekoripsiä, tekokynsiä, huulitäytteitä, toinen toistaan upeampia kulmakarvoja jne. Ovat selvästi panostaneet ulkoiseen habitukseen ja laittaneet aikaa ja rahaa siihen miltä näyttää ja minkä kuvan antaa ulospäin. Ja joukossa on myös sporttisia ja boheemeja ihmisiä.
Jokaisella on oma juttunsa, miten tuntea olonsa hyväksi ja itsevarmaksi omassa kehossaan. Itsetuntemus on myös hyvin tärkeässä roolissa monessa asiassa.
Minulle ihan samantekevää, enkä luo ennakkoajatuksia/ennakkoluuloja ulkonäön perusteella. Se on jokaisen oma asiansa, miten elämäänsä elää, minkä näköisenä ja missä luokassa. Toiveeni olisi vain se, että jokaisella olisi hyvä olla itsensä kanssa ja olisi onnellinen omassa elämässään.
Sekään ei aina ole niin yksi selitteistä ja itsestään selvää.
Sosioekonominen asema
Ulkonäkö ja ulkoinen olemus, kulissia vai ei?
Joskus asiat voivat näyttää ulospäin hyvältä, mutta sisältä ihminen on täysin rikki, hajalla, tai onneton. Mutta sama pätee toisinpäin, ulospäin näyttää resuiselta, onnettomalta ja köyhältä, mutta on onnellinen sisältä. Sinä itse tiedät sinun onnesi ja ne asiat, jotka sinulle merkitsee. Ei kukaan muu niitä voi tai saa määrittää.
Ihminen, olipa kerran ihminen
Eli siis näen laidasta laitaan ihmisiä, nopea vilkaisu ja näen heti, niin alaluokkaan kuuluvia, keskiluokkaan kuin myös yläluokkaan kuuluvia ihmisiä.
Ei ketään pidä ulkoisen olemuksen perusteella lokeroida tai arvioida. Sitä paitsi ulkoisesti voit näyttää ja antaa ymmärtää ulospäin jotain aivan muuta mitä oikeasti sisältä olet.
Sosioekonominen asema ja yhteiskuntaluokka kulkevat käsikädessä. Vaikka lähtökohtaisesti sinun sosioekonominen asemasi olisi alhainen voit nousta yhteiskuntaluokassa ylöspäin.
Sosioekonominen asema tarkoittaa lyhyesti sekä hyvinvoinnin osa-alueita, että aineellisten voimavarojen eli tulojen, omaisuuden ja asumistason hankkimiseen tarvittavia edellytyksiä. Niiden hankkimisen edellytyksiä ovat puolestaan koulutus, ammatti ja asema työelämässä.
Kaikki yhtä arvokkaita sosioekonomisesta asemasta tai/ja yhteiskuntaluokasta riippumatta. Ja jokainen ansaitsee ainakin minulta hymyn ja katseen silmiin. Osa vastaa siihen, osa ei huomaa ja osa välttelee. Joku saattaa jopa pitää hulluna, kun hymyilee ja katsoo suoraan silmiin, vilpittömästi, ei flirttaillen. Ehkä joku voi tulkita sen niin, mutta niin se ei ole tarkoitettu. Ainoastaan sillä ajatuksella, että ”hymyile yhdelle, koko maailma hymyilee sinulle.” Kokeilepas itsekin sitä joskus, tai kiinnitä huomiota siihen mitä annat ulospäin ja mitä saat takaisin. ”Niin metsä vastaa, kun sinne huudetaan.”
Alamaailmasta ylämaailmaan
Mihin kansanluokkaan kuulut?
Ylös vai alas?
Astun hissiin ja painan nappia, joka vie minut ylimpiin kerroksiin. Alamaailmasta ylämaailmaan, keskiluokan läpi.
Ei ihan ylimpiin kerroksiin, mutta puolenvälin yläpuolelle. Ja tiedoksi: Mitä korkeammalla kerroksissa asunto sijaitsee, sen arvokkaampi se on.
Tietysti maisema vaikuttaa myös asunnon hintaan. Eli jos asut ihan ylimmän kerroksen asunnossa, joka on merinäköalalla, kuulut todennäköisesti yläluokkaan. Jos et käytännössä kuulu, niin kuvainnollisesti kuulut. Voit sieltä ylhäältä korkeuksista katsella niin keskiluokkaa, kuin alaluokkaa. Onnellisena tai onnettomana, velallisena tai velattomana. Miettiä, onko pankin kanssa naimisissa olo mukavaa, vai olisiko sittenkin helpompi hengittää ilman kallista liittoa pankin kanssa. Sen päätät sinä. Toki voi olla niinkin, että sinulla on omaisuutta, mutta olet velaton.
Huono sosioekonominen asema
Ainiin, tiesitkö, että samassa korttelissa vain 130m päässä on Kalasataman korvaushoito , mutta tietysti katutasolla ( sehän olisikin eeppistä, kun korvaushoito klinikka sijaitsisi hulppeassa ylimmän kerroksen katto lukaalissa, why not?) Siellä käy päivittäin useita mielenterveys- ja päihdeongelmaisia, hakemassa tarvittavat päivittäiset korvaushoitolääkkeet ja muut tarvittavat pillerit pärjäämiseen mm. erilaisia benzoja, suboxonea, buvidal injektioita tai metadoni annoksia menee kuin lihapiirakoita nakkikioskilla. Useat korvaushoidon asiakkaat ovat kodittomia. Tai heidät on sijoitettu, jonnekin asuntolaan, ryhmäkoteihin. Kenet minnekin. Kenenkään paikka ei olisi kadulla, kodittomana, päihde- ja mielenterveysongelmaisena.
-Mistä tämän tiedän? Koska useat korvaushoidon asiakkaat ovat myös esim. Diakonissalaitoksen Alppikulman hätämajoituksen asiakkaita
Kuinka ironista, eikö? Habbo hotellista löytyy siis tilaa kaikille yhteiskunta luokille, jokainen elää omaa elämää, tietämättä tai ymmärtämättä välttämättä toisen yhteiskuntaluokan elämää ja arkea.
Päihde- ja mielenterveyshoidon historia
-Ennen päihde- ja mielenterveysongelmaiset ja muut alaluokkaan kuuluvat sijoitettiin kauas pois kaupungeista ja eristettiin mahdollisimman kauas ihmisasutuksesta. On siis tapahtunut iso harppaus ihmisarvojen tasapuolittamisessa. Nykyään suuntaus on mennyt enemmänkin siihen, että mielenterveys- ja päihdeyksiköitä sijoitetaan nimenomaan lähelle ihmisasutusta, keskuksia, kauppoja jne. He kuuluvat osana yhteiskuntaa, ei eristettynä ”poissa silmistä, poissa mielestä” tyylillä.
Elämäntyyli
Ystäväni asunto sijaitsee suhteellisen korkealla. Upea merinäköala, kaunis, valoisa, moderni asunto, joka on tietysti uusi ja todella siisti. Hieno sisustus.
Ehdotan jos kävisimme yhdessä ostamassa sinne viherkasveja, ehkä myös verhot ja jotain pientä piristystä asunto kaipaa. Hän on siis miespuolinen ystävä, jonka olen tuntenut jo lähes toistakymmentä vuotta. Asunnosta puuttuu kodinomainen ”naisen kosketus.”
Hän ei kuitenkaan suostu lähtemään kaupoille, ainakaan vielä. Komppasi kuitenkin ideoitani…
Hänen tyylinsä on hieman hillitympi ja askeettinen, kun minun taas luovempi ja boheemi. Kunnioitamme kuitenkin toistemme näkökulmia ja mielipiteitä. Sisustuksesta ja sosioekonomisesta asemasta viis.
Puhutaan meidän erilaisista elämistämme. Elämän osa-alueista ja aiheista. Elämme täysin eri tyylistä elämää, meissä on paljon samaa, mutta niin paljon erilaista. Silti ystävyytemme on kestänyt vuosia. Molemmat olemme uteliaita ja kiinnostuneita toistensa elämästä, minä pompin kaikkien luokkien välillä. Alaluokassa, keskiluokassa ja yläluokassa. Mutta sanoisin kuuluvani keskiluokkaan. Osa minusta elää alamaailmassa, osa taas keskimaailmassa, ja osa ylämaailmassa, tykkään seikkailla kaikkien niiden maailmojen välissä, ymmärtää ja nähdä asioita mahdollisimman laajasti.
Onko silläkään loppujen lopuksi mitään väliä mihin luokkaan kuulut? Ei minusta ole, joillekin se merkitsee paljon. Yhteiskuntaluokka tulee myös vähän niin kuin perintönä, voit itse joko kavuta ylöspäin tai mennä alaspäin. Paljon on itsestäsi kiinni, mutta on paljon asioita mihin et voi vaikuttaa, ja ne vievät sinua kuin pässiä narussa, luokasta toiseen.
Ja esim. toisissa kulttuureissa, et saisi naida eri luokkaan kuuluvaa henkilöä.
-Mikä minusta on typerää. Ei se määrittele ihmisen persoonaa, mihin yhteiskuntaluokkaan hän kuuluu.
Raha
Tykkään keskustella yläluokkaan kuuluvan ystäväni kanssaan ja kuulla hänen elämästänsä, ajatuksista ja näkökulmista, koska ne ovat niin erilaisia kuin omani. Haluan aina oppia ymmärtämään ja näkemään asioita monesta eri näkökulmasta. Samalla tavalla pidän keskusteluista kaikkiin luokkiin kuuluvista. (ala, keski ja ylä). Uskon, että rohkeuteni ja uteliasuuteni erilaisten ihmisten elämistä, paljon maailmaa nähneenä, peiliin katsomisen ja saman arvostamisen ansiosta, ymmärrän paljon erilaisia ihmisiä, tuomitsematta ja arvostelematta. ”Synnitön heittäköön ensimmäisen kiven.”
Pyydän häneltä aina sparrausta minulle vähemmän kiinnostaviin, mutta, tärkeisiin asioihin. Kuten näkemyksiä rahasta ja sen arvosta elämässä. Minä itse en anna rahalle niin suurta painoarvoa, ehkä siksi kuulunkin mahdollisesti keskiluokkaan. Sanon ystävälleni usein: ”Raha tulee rahan luokse.”
En halua arvostella kenenkään näkemyksiä rahan arvosta elämässä, vaan mielenkiinnosta kuuntelen ja keskustelen erilaisista näkökulmista ja suhtautumisesta rahaan eri sosioekonomisessa asemassa olevien ihmisten kanssa.
Ymmärrän sen, että jos haluat olla rahallisesti rikas, sinun yleensä täytyy antaa rahalle arvoa, ja nähdä se tärkeänä osana hyvinvoinnin, onnellisuuden ja tyytyväisyyden lähteenä. Sinulla ehkä täytyy olla jokin visio ja motivaatio, mihin sitä rahaa haluat ja miksi. Mielestäni ei ole oikein tai väärin onko raha ja/tai materia arvoasteikossasi korkealla.
Kun mikään ei riitä
Ihminen perusluonteeltaan, (geeniperimä ja alkukantaisen luonteenpiirteen edellytys ihmisen evoluution kehitykselle) haluaa aina lisää ja enemmän. Kun mikään ei riitä, oli kyse rahasta, materiasta, nautintoaineista tai muista nautinnonlähteistä, mistä tahansa. Aina haluaa lisää ja enemmän. On myös sanonta ” kehitys loppuu tyytyväisyyteen.”
Mutta olen nähnyt, kuullut ja auttanut ihmisiä, joiden rahan ahneus on koitunut kohtaloksi, tyhjyydeksi sisällä. ”Kun mikään ei enää riitä, ja mikään ei tunnu enää miltään.” On paljon surullisia tarinoita, kun ”raha on tehnyt sairaaksi.” Monet asiat menettävät arvonsa, mitä korkeammalla arvoasteikolla raha on ihmisen arvomaailmassa ja onnellisuuden lähettiläänä.
Riittämättömyys ja riittämättömyyden tunne, on aikoinaan ollut ihmisen kehityksen ja edistyksen avain. Nykyään tässä ”valmiissa maailmassa” se tuottaa enemmänkin ongelmia, kuin kehitystä. Tietysti riippuu sinusta itsestäsi, miten asian ajattelet ja miten asiaan suhtaudut. Käännätkö sen voimavaraksi vai kääntyykö se voimaksi, joka hallitsee sinua.
Rikas isä köyhä isä
Raha mahdollistaa paljon asioita, ja tietty määrä rahaa helpottaa elämää ja antaa sinulle taloudellisen rauhan ja turvan, mutta mikä on sinulle riittävästi? Minkälainen elintaso on sinulle riittävä ja mikä tuo onnellisuutta, vai tuoko se tosiaan onnellisuuden?
Esimerkiksi joillekin riittää, kun on jonkinlainen katto pään päällä ja päivittäin ruokaa pöydässä ja on perusterveydenhuolto. Heidän onnellisuutensa ja hyvinvointi indeksi todennäköisesti muodostuu jostakin muista asioista, kuin rahan ja materian määrästä ja siitä onko sitä yltäkylläisesti yli perustarpeiden.
Mielestäni jokainen voi olla rikas, vaikka olisit taloudellisesti köyhä. Rikkautta on monenlaista ja se juuri kiehtoo minua, tarkastella niin alaluokan, keskiluokan kuin yläluokan maailmakatsomusta, arvoja ja normeja. Mikään ei ole väärin tai oikein. Ei kai ole oikeaa ja väärää, sen määrittelet sinä itse ja sinun henkilökohtaiset arvosi.
Mitä elämältä haluat ja mikä on sinun pohjasi mistä ponnistaa. Niin moni asia vaikuttaa kaikkeen.
Sosioekonominen asema periytyy köyhimmille ja rikkaimmille. Rikas isä, rikas poika?
Uusi Suomi
.. ja rikas suomi, joka köyhtyy sitä mukaan kun tehdään loistavia poliittisia päätöksiä.
Uusi suomi, uudet kujeet.
Mutta, sen voin todeta, että on jo itsessään rikkaus syntyä Suomeen. Siitä huolimatta Suomessa näkyy suuria eroja sosioekonomisissa asemissa.
Monet eivät sitä edes tule ajatelleeksi tai tiedä, siksi halusin tuoda tämän kirjoituksen esille ja saada teidät kaikki kurkistamaan omasta kuplasta pois, ulkopuolelle. Avaa silmät muullekin maailmalle, mitä itse elät. Ei ole yhtä oikeaa tapaa elää.
Joku voi miettiä ostaako tänään uuden arvokellon, kun taas keskiluokassa elävä miettii ostaako halvemman vai kalliimman juuston. Vai säästääkö rahaa ja menee jonnekin lomamatkalle.
Uusi Suomi olisi paikka missä ei vain rikkaat rikastu ja köyhät köyhtyisi.
Mitä olisi, jos kehitettäisiin leikkisästi, mielikuvitusta ajatellen uusi Suomi. Missä ei kenenkään tarvitsisi miettiä alla olevaa asiaa:
Ihmisryhmä, joka miettii, mistä saa päivän ruoat. Lämpöiset vaatteet ja yöpaikan missä nukkua. Suomen syksyt ja talvet ovat rankkaa aikaa kodittomille.
-Jos sinulla on lahjoittaa esim, talvivaatteita, kenkiä, vaatteita ylipäätänsä, asusteita yms, niin monet paikat ottavat niitä mielellään vastaan, voin neuvoa tarvittaessa lisää!!
Mieti asioita, jotka tuovat sinulle onnellisuutta ja rauhaa sisällesi?
Olen matkustanut paljon, myös todella köyhissä maissa ja nähnyt taloudellisesti köyhiä mutta erittäin onnellisia ihmisiä. ”Köyhä antaa vähästään, rikas ei paljostaan ja paha ei anna mitään”..
Onnellisuus ei ole ostettavissa? Vai onko?
Kengät
Ystäväni painottaa minulle usein sitä, että kenkien on oltava aina siistit ja puhtaat. Kengät kertovat ihmisestä paljon. Kengät ovat kuin sielunpeili.
Keskustelemme ystäväni kanssa monenlaisista asioista ja haluan häneltä aina kuulla näkemyksiä ja mielipiteitä liittyen esimerkiksi pukeutumiseen.
Hän on ”kenkä hullu” ja hän omistaa upeita ”limited edition” kenkiä, Louis Vuittonin kenkiä ja asusteita, kuten myös muita arvomerkki vaatteita ja asusteita.
Se on minusta siistiä, kun ihminen keskittyy ja pitää tärkeinä laadukkaita ja kestäviä vaatteita ja asusteita, jotka eivät ole vain ”kertakäyttö tavaraa” ja pikamuoti vaatteita. Näin vähennämme myös ympäristön kuormitusta ja paskan (jätteen, muovin ja roskan määrää maailmassa, maailma hukkuu roskaan).
Hän niin kuin monet muutkin opettavat minulle paljon ja antaa uusia erilaisia näkökulmia ja ajatuksen aihetta, pidän siitä.
Hänen mottoihinsa kuuluu myös, ”ensin työ, sitten hupi.”
Kertoo paljon omasta kurinalaisuudesta omassa oravanpyörässään. Rutiineista. Se voikin olla menestyksen salaisuus.
Puhutaan myös ilonaiheista, unelmista, suruista, murheista ja ahdistuksesta.
Tunteet. Nuo ainainen yhdistävä tekijä. Mutta kukapa meistä ei kaipaisi tunteita. Syyt pahoinvoinnille ja ihmisen sisällä vellovaan tyhjyyteen voivat olla eri, mutta sama tunnetila. Keinot täyttää sisäinen tyhjyys voivat olla erilaiset. Esim. Raha, päihteet, seksi, pelaaminen, työt, urheilu. Any how.
Kuten myös ilon aiheet, voivat olla eri. Tunne sama.
Joten kuuluit mihin tahansa luokkaan sinne HABBOHOTELLIN yläkerroksiin (yläluokkaan), keskikerroksiin(keskiluokkaan) tai maan tasalle kodittomien joukkoon (alaluokkaan).. et sentään VIELÄ MAAN ALLE, UG MENOIHIN, JOS KERTA TÄTÄ JULKAISUA LUET.
Olet elossa, ja kaikkia meitä yhdistää tunteet. Olemme kaikki samalla lähtöviivalla ja päädymme kaikki samaan maaliin, eli sinne monttubileisiin, joskus kun sen aika on.
Muurahainen
Yhteiskunta kuin muurahaispesä.
-Merimaisemaa reunustaa kauniit syksyn värit.. Olen korkealla, näen niin kauas ja ihmiset alhaalla ovat kuin muurahaisia.
Hän esittelee minulle ylimmässä kerroksessa olevan hulppean kattoterassin ja näen vielä kauemmas. Maisema pärähtää kasvoilleni kuin märkärätti. Upeudellaan. Merta, puita, taivasta. Kaupunkimaisemaa. Kaikkea laidasta laitaan, rakentamatonta ja rakennettua.
Muurahaiset työssään. Kuningatar muurahainen piilossa jossakin.
Laskeudumme takaisin ystäväni kerrokseen.
Tuumaan ystävälleni hänen yli puolen miljoonan asunnossa, että nyt ymmärrän, miksi sen arvo on niin korkea, hän maksaa ns. Muuttuvasta taiteesta. Isot ikkunat ja maisema sen takana on kuin yksi iso taulu. Taidetta, joka ei ole mikään päivä samanlainen. Siitä todella viitsii maksaa, luonnon omaa taidetta. Taivaan värit, pilvet, aurinko ja kuu. Luonnon värit vaihtuvat vuodenaikojen mukaan. Toki valosaastetta ja autotie menee siellä alhaalla, mutta ehkä se kuuluu tähän muuttuvaan taideteokseen, liikkuvat autot ja valaistu tie ja kaupunkia. Ihmiset näyttävät pieniltä muurahaisilta, kun taas autot isommilta muurahaisilta.
Taide on katsojan silmissä.
Konsepti
Minä kutsun tätä konseptia Habbo hotelliksi, joka sisältää kolme ”pilvenpiirtäjää”, kauppakeskuksen, jossa on kaikki mahdolliset palvelut. Niin kauppoja, kauneushoitoloita, kuntokeskuksia, skeittiparkki, elokuvateatteri, erilaisia ravintoloita, mitä ikinä tarvitsetkaan.
Jos ihmettelit aiemmin, mitä tarkoitin termillä HABBO HOTELLI, se on sellaista minun omaa inside läppää, paskaa huumoria.
Seilaan hissillä alhaalta keskikerrokseen missä kuntosali, keskikerroksesta ystävän asunnolle ja siitä vielä hissillä yläilmoihin. Voisi sanoa, että huipulla tuulee!
Ja mietin tätä elämän raadollisuutta ja konkreettisesti seilaillessani alamaailman, keskiluokan ja yläluokkien välillä, että on rikkaus tietää jonkin verran jokaisesta maailmasta, on hienoa ymmärtää ihmisten yhtäläisyys ja saman arvoisuus. On upeaa, olla itse siinä tilanteessa, että pystyn vaikuttamaan, mihin yhteiskuntaluokkaan kuulun, olen siinä asemassa, jo pelkästään hyvän lapsuuteni, synnyinmaan ja terveyteni ansiosta. Loppu on minusta kiinni. Paljon jaksan/haluan tehdä työtä. Mille annan elämässäni painoarvoa ja mitä pidän tärkeänä.
Niin moni tässä maailmassa ei välttämättä pysty vaikuttamaan itse siihen.
Koska nallekarkit eivät mene aina tasan.
Itse olen kiitollinen ja onnellinen siinä luokassa missä haluan elää ja olla. Elän oman näköistä elämää.
- Elätkö sinä haluamassasi yhteiskuntaluokassa?
- Onko sinulla mahdollisuus vaikuttaa omaan yhteiskuntaluokkaasi?
- Oletko pohtinut mihin yhteiskuntaluokkaan kuulut?
- Elätkö oman arvoista ja näköistä elämää?
Suomessa yhteiskuntaluokka erot näkyvät todella vähän, verrattuna moniin muihin maihin.
Syy tähän voi olla hyvin yksinkertainen. Kuten sosiaaliturva, josta löydät lisää tietoa, apua ja ohjausta KELA :n sivuilta. Laitan alle muutaman kuvan Aasiasta, jossa yhteiskuntaluokka erot näkyvät ”hieman” eri tavalla, kuin Suomessa. Pitäkää hatuistanne kiinni.