Millaista pohdintaa some ja internet aiheuttaa?
Viimeset pari viikkoa pohtinut just tota ruutu juttua
Etenkin kun on täällä uudessa ympäristössä niin se on tosi polarisoiva, pitäisi mennä tuolla ulkona ja luoda kontakteja ja viettää aikaa uusien ihmisten kanssa ja tsekata uusia mestoja mutta helposti vaan jää siihen ruutuun kiinni
Ja sitten tulee morkkis ku ei koskaan tee mitään. Huomannut nettiriippuvuuden myös aiheuttavan masennusta, taantumista jne. Tässä Helsingin yliopiston tutkimus Nettiriippuvuuden ja masennuksen välisestä yhteydestä.
Ja kun on ollut sosiaalinen ja tehny vaikka mitä niin sen jälkeen on sellai fiilis että oon tienannu ainakin yhen päivän perseilla ruudun takana
Mutta kaikki se positiivinen energia mitä oon saanu siitä aktiivisuudestani menee vaan kaikki siihen ruutuun
Ainakin siltä se tuntuu, ja sitten on taas hankala alottaa uudestaan. Ja sitten se minkä sanoit että moni juttu käy sen ruudun kautta. Sama sosialisointi
Oon mie pohtinu että Millasta se olisi aivan ilman. Mutta en ole pystyny siihen lähtemään mukaan
Kertoo vaan itselleen että ei se ongelma ole niin paha että tarvis vielä sille mitään tehdä. Ihan klassisia riippuvuuden merkkejä
Onko se niin että pitää antaa sen mennä tarpeeks paskaks ennen kun sille tekee jotain?
Sillai se meni mulla ainakin viinan kanssa ja aina oon tsiteerannu yhtä radiosta kuullutta suomi rokkaria ”jos et pysty lopettaa, et ole ryypänny vielä tarpeeksi”
Mutta onhan se pelottava prospekti eikä sitä halua itselleen taikka kellekkään joka sen alla kärsii myöntää
Ja alkoholismiin vielä verraten Some riippuvuus saa vielä vähemmän sympatiaa muilta ihmisiltä. Viinan kanssa oon huomannu että jengi kyllä haluaisi että kaikki ympärillä joisi mutta kun sanoo että on toipuva alkoholisti niin ne kyllä ymmärtää ja on sympatiaa. En tiedä että mitä feedbakkia tulisi kun sanoo että oon recovering phone addict, vaikea uskoa että moni sitä ottaisi tosissaan ja olisi tukena. Muistan itse että kun oon tavannut ihmisiä jotka ei käytä puhelinta niin on tullu sellai ”kuka toi luulee olevansa” fiilis mikä on varmaan just se kateus että hänellä on ollu rohkeutta käydä läpi se tie mitä itse on välttänyt.
Varastatko itseltäsi?
Oon kyllä omalta kohilta aika varma että se minkä saa ruudusta irti on aika paljon pienempi kuin mitä sillä menettää
Ja pelotta sitä itselleen myöntää koska siinä tapauksessa joka ikinen kerta kun sitä käyttää on itseltään varastamista
Vähä sellai afraid of your potential type situation
Sosiaalinen media, puhelinriippuvuus, nettiriippuvuus kuten myös monet muut asiat tässä universumissa, aiheuttaa paljon kysymyksiä, pohdintaa, sekä jakaa mielipitetä. Missä kulkee riippuvuuden raja? miten sen tunnistaa? Voiko somea ja ylipäätänsä puhelinta käyttää ns. okein. -Tietenkin voi.
Kiinnitä huomoita mitä asioita teet puhelimella/koneella? Onko se työtä, opiskelua, tiedonkeruuta, pornoa, sarjoja, nettisurffailua, ideoiden hakemista, se voi olla mitä vain. Ja sinä itse määrittelet ensisijaisesti onko se tärkeää, hyödyllistä, tapa siirtää muita asioita, vältellä esim. kotitöitä? Vai onko se sinun tapa purkaa huonoa oloa, tylsyyttä, yksinäisyyttä? Teetkö niiden kanssa jotain sellaista, mikä mahdollisesti aiheuttaa tai edesauttaa riippuvuuksien synnyssä?
Tuotko some, internetti, tv-sarjat, IG reelsien selailua ja tiktokin käyttö nopeaa mielihyvää, eli nopeaa dopamiinia? Puhelin on kasvanut monille käteen tai poskeen kiinni, ja useilla ihmisillä on se oletus, että kaikkien kuuluisi olla tavoitettavissa 24/7. Tämä luulo voi aiheuttaa monien kohdalla loukkantumisia, välirikkoja ja riitoja. Koska vastaosapuoli voi olla päinvastainen. Hänen elämä on siis enemmän ruutujen ulkopuolella. Kaksi eri elämäntyyliä, arvomaailmaa ja ihmistä, Jos hyvin käy, ihmisillä riittää ymmärrystä muiden erilaisuuteen. Näin ei aina ole.
Some ja netti ovat ns. Puhelinriippuvuutta, kasvanut käteen tämä puhelin. Kaikki tapahtuu viesteinä sen kautta. Puhuminen vähenee ja on vaikeampaa, parisuhteessa kuitenkin tarpeellinen taito.
Netti tuo masentuneelle ikävää, kun ne artikkelitkin poimitaan oman mielen mukaan eli ne negaatiot. Some koukuttaa jos sosiaalista elämää on vähän. Näin myös itsekuva vääristyy, kun meidän ei tarvitse olla niitä missimannekiineja vaan itseen tyytyväisiä, itseä rakastavia, ulkoisesti juuri sennäköisiä kuin olemme, tärkeintä on oma tyytyväisyys omaan kehoon, siitä leviää tyytyväisyys ympäristöön…läheisiimme.
Rakkaus itseen, ei voi liikaa korostaa, sitä lisää ja hyväksyminen oma itse ja kehittää kuitenkin omaa ajattelua ja läheisten kuuntelua.
Some/puhelinriippuvuus on jokaisen oma havainto, itse pitää rajata, jos se vie liikaa aikaa. Tehdä sopimus esim. Puolison kanssa, milloin puhelin ja ruutu on pois….halu olla lähekkäin ja jutella rauhassa.
Meidän pitää kohata enemmän face to face, sillä minusta on huolestuttavaa, kun ihminen jää yksin kotiin neljän seinän sisälle puhelimen kanssa….maailmankuva vääristyy. Ylös, ulos ja lenkille on minun motto ja rinnalle terveellinen ruoka ja riittävä yöuni. Hyväkumppani, jonka kanssa keskustella riittävästi asioista niin on onnellinen, vaikka totta kai viittaakin välillä se yhdessäolo, mutta aina se voittaa yksinolon läpi elämän. Kehittää itseä ja tuo monipuolisen elämän lapsien ja lapsenlapsien muodossa, sillä lapsetkin kehittävät äitiä ja mummoa koko ajan paremmin toisia huomioivaksi ja kuuntelevaksi 😅
Mikään ei voita kohtaamista….läheisyys tulee halaamisen kautta.
Mikä tahansa riippuvuus aiheuttaa pahoinvointia. Usein riippuvuus on oire.
Lisää ajatuksia ja mielipiteitä aiheesta:
Someriippuvuus
Mitä ajatuksia?
Some on jatkuvasti kasvava ja enemmän ja enemmän hallitseva asia modernissa maailmassa. Ihmisten oma some näkyvyys on joillekin oma ihanne maailma jossa haluavat elää. Tähän tietysti liittyy sitten ulkonäköpaineet yms. Ihmiset eivät tietysti halua jakaa omia huonompia hetkiä tai ”normaalia” Elämäänsä.
Tietysti joillakin ihmisillä on yksityiset tilit ja muut ihmiset kuin valitut pääsevät näkemään pintaa syvemmälle.
Miten se sinusta ilmenee?
Someriippuvuus ilmenee ihmisten hyvinvoinnissa, yleisesti riippuvaiset voivat huonosti.
Mihin kaikkeen se vaikuttaa tai voi vaikuttaa?
Se voi vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Ihmiset ovat enemmän ja enemmän ruudun äärellä ja liikunta, sosiaaliset kontaktit ja muut tavanomaiset jutut voivat jäädä murto osaan siintä mitä esimerkiksi ennen älypuhelimien ja internetin aikaa.
Onko se huolestuttavaa, näkyykö se esim. Lapsissa, nuorissa, aikuisissa, vanhemmissa?
Jostain taisin lukea että nykyään ihmiset viettävät keskimäärin noin 4h päivässä puhelin kädessä. Tämä luku oli muutama vuosi sitten noin 2h päivässä.
Instagram, facebook, tiktok yms. Laittavat rahaa miljoonia ja miljoonia dollareita jotta juuri sinä pysyisit mahdollisimman pitkään sovelluksen käyttäjänä ja viettäisit mahdollisimman kauan päivästäsi esimerkiksi tiktokissa katselemassa videoita. Nykyään tekoälyn kehittyessä näiden sovellusten algoritmi tuntee sinut todennäköisesti paremmin kuin sinä itse. Olet ehkä huomannutkin kun sinua on jokin asia hiukan kiinnostaa niin yhtäkkiä sitä tulee joka paikassa eteen kun selailee puhelinta tai sovelluksia.
Hyötyä mainostamisessa, markkinoinnissa, verkkokaupoissa
Tämä on hyväksi yrityksille jotka mainostavat alustoilla, koska alusta tietää tasan tarkkaan että voisit olla kiinnostunut jostain tuotteesta/palvelusta ja tyrkyttääkin sitä heti eteesi.
Tässä on tietysti huolestuttavinta omasta mielestä se että ruutu aika näyttää jatkuvasti vain kasvavan ja kohta kukaan ei osaa enää olla läsnä ja nauttia hetkestä ilman että on silmät ruudussa kiinni.
Itsekin työni puolesta joudun olemaan tietokoneella usein todella pitkään ja sitten on vielä tv ja puhelin lisäksi työpäivän loputtua ja joskus tuo ruutuaika on huomattava. Koitan siis tuota ruutu aikaa kovasti vähentää ja koittaa elellä enemmän hetkessä.
Jos sitä ruutua tuijottaa liikaa niin se voi pahimmillaan tuhota esimerkiksi parisuhteen. Toinen tai molemmat ovat koko ajan kiinni puhelimessa, läppärissä tai teeveen pauloissa ja kumpikaan ei keskity toisiinsa. Voi olla että hetkittäin keskittyvätkin toisiinsa mutta mitä se voisikaan olla ilman ylimääräistä ruutu aikaa?
Ennaltaehkäisyä netti- ja someriippuvuuteen. Millaista se olisi?
Miten siihen vois puuttua, rajoittaa, ennaltaehkäistä?
Ruudut ovat tainneet tulla jäädäkseen ja sovellukset kehittyvät enemmän koko ajan. Uutisissa oli juuri että nuorten tiedon hankkimisessa tiktok on mennyt ohi normaaleista iltapäivälehdistä.
Mielestäni paras tapa ehkäisyyn voisi olla tietysti omien lapsien kasvatus. Tällä tarkoitan sitä että olisi suht tiukat ruutuajat milloin saa pelata yms. Tietysti myös valvonta että mihin sitä ruutua käyttää.
Olisi tietysti hyvä olla paljon ulkona, harrastaa ja tehdä lasten kanssa asioita mahdollisimman paljon ilman että kenelläkään on ruutua kädessä.
Aikuisille kuten itselleni olisi paras asettaa oma ruutuaika, hommata harrastuksia, reissata ja tavata ihmisiä ihan ilman että tarvitsee puhelinta katsoa. Henkilökohtaisesti olenkin täynnä jo ruutuja, ja koitan ruutuaikaa systemaattisesti vähentää.
Lisää mielipidettä:
Vanhempien malli ja esimerkki periytyy lapsille. Lapset ja monet muut asiat unohtuu ruutujen tuijoittamiseen
Sen verran voin sanoo että mun mielestä vanhemmat joille on itselle kasvanu kännykkä käteen kiinni ni kyllä se heijastuu lapsiin. Lapset peilaa omia vanhempia koko ajan.
Ennenvanhaa, ku ei ollu kännyjä, vanhemmat puuhaili ja leikki lasten kanssa enemmän. Tuntuu että nykyään monet vanhemmat uppoutuu someen ja se aika on lapsilta pois. Kaikenlainen yhdessä puuhastelu tuntuu sen takia olevan monella ihan hukassa. Vois mieluummin vaikka pelata lautapelejä tai lähtä luontoon retkelle. Opettaa jälkikasvulle luonnosta siellä luonnon keskellä eikä lykätä sitä luuria kouraan tai konetta auki ja neuvoa että kato googlesta.
Lapsi ärsyyntyy kun asettaa ruutuajat ja jos puhelin ei voi olla joka toiminnassa mukana. Huolestuttavaa.
Miksikö tulee yhä enemmän lapsia ja nuoria, sekä aikuisia, joilla keskittymishäiriöitä jne..
Oon nähny miten jo reilusti alle kouluikäinen lapsi ärsyyntyy vahvasti kun kännykkä otetaan pois ruokailun ajaksi. Lapsi ei lopeta kiukkuamista, vanhemmat ei sitä kestä eikä pysty millään lailla käsittelemään ja viimein lapselle annetaan periksi. Siinä sitten känny toisessa kourassa ja lusikka toisessa lapsi yrittää keskittyä syömään. Vaikee kattoo tommosta ja vielä vaikeampaa olis puuttua asiaan.
Mutta jos vanhemmat ei itsekään laita luurejaan tauolle niin eipä se pieni ihmisen alku ymmärrä miksi se on häneltä kielletty. Mun mielestä vanhemmilla on vastuu näis jutuissa. Turha sitten marista asiasta lapselle kun hän on kasvanut teiniksi jos jo ihan taaperosta asti saanut kulkea luuri kourassa ilman että yhtään rajoitetaan. Tai saatetaan näennäisesti rajoittaa mutta jos lapsi heittäytyy hankalaksi niin sitä ei sitten kestetä ja pentu saa tahtonsa läpi. Siinä on sitten opittu konsti miten saa äitin ja isin taipumaan pennun tahtoon: kiukutellaan ja itketään ja huudetaan. Mun mielestä taaperolle ei edes pidä antaa mitään luuria. Korkeintaan joku leikkiluuri.
Parisuhde ja sosiaalinen media
Sitte tämmmöinen näkökulma tuli miälee :
Pariskunnille jos ja kun tulee erimielisyyksi; isoja tai pieniä. Ni osapuolet keskittyy mieluummin someen… Tai pikemminkin pakenee someen… Ettei tarvis keskustella ikävistä asioista… Eräänlaista ignoorausta tääkii.
Tuntuu että some yms hallitsee monien arkea. Suhdetta. Ja tosi paljon suhteissa riitoja ja ongelmia kumppanin puhelin käytöstä ja siitä mitä hän puhelimella tekee. Usein kohtaa siihen kuin kumppani katselee esim. muiden kuvia somesta, tykkäilee niistä ja seurailee. Onko se väärin, ihan sama vai vapaa valinta? Jokaisessa suhteessa varmasti omat säännöt ja toiveet asian tiimoilta.
Kännykkä kouluissa, enemmän luontoa lapsille ja nuorille varhaiskasvatuksessa sekä koulussa
Sitte mun mielipide tähän: Ei täyttä känny kieltoo kouluihin. Mutta tietyillä tunneilla tai tunnilla ne pitäisi kerätä tunnin ajaksi pois. Mut mikään täyskielto ei johda mihinkään hyvään koskaan ❤️
Tästä aiheesta viel että tos yhes kohtaa meinasin että lasten ja nuorten myös hyvä kokea oikeaa luontoa mahdollisimman paljon ja tehdä itse siel havaintoja ja toki sitten ottaa vaikka luonnossa kuvia heitä kiinnostavista kohteista ja niitä sitten näyttää kotona vanhemmille ja käydä keskustelua. Mun mielestä lasten ja nuorten olis Googlen kuvien jne asemasta myös päästä tunnustelemaan ja kokemaan luontoa. Hypistellä mm kiviä, käpyjä, sammalia, maata sammalmättääl ja katsella taivasta ja puunlatvoihin… Opetella vanhempien tai jonkun muun luotettavan aikuisen kaa keräämään metsän marjoja sieniä ym antimia. Siis sen sijaan että istuttaisiin somessa ja sieltä kuvia katseltaisiin mikä on mikäkin. Se että näkee tuon kaiken livenä luonnossa opettaa paremmin. Sanalla oppii myös luonnon kunnioitusta… meniks tää nyt aiheen ohi…😬😁Nää oli esimerkkejä mitä mun mielestä vois tehä sen sijaan että koko perhe istuu soffalla, myös lapset nuorimmista teineihin ja kaikil luuri kourassa ja kukaan ei kommunikoi keskenään vaan kaikkien muiden kaa somessa ketkä ei ees oo paikalla. Luulis et perheellä keskenääkii juteltavaa vaik päivän tapahtumista yms..
Kommunikointi viesteillä vaikka olisi samassa tilassa
Ja jos joku haluu kysyy äidiltä jotain ja vaik äiti istuu vieressä ni yllätys, yllätys… kommunikointi tapahtuu viesteillä… Melko älytöntä… Mut semmosta se usein on.
Samat, mitä oon täs viesteissä kirjottanu, tapahtuu myös ihan aikuistenkin kesken sekä parisuhteissa. Karkee esimerkki :
Pariskunta istuu soffalla someen uppoutuneena. Kun tulee asiaa toiselle niin kommunikoidaan viestein. Ei puhuta mitään mut viestejä vaihdellaan ja käydään vaikka ihan perusasioita läpi. Mut ei jutella koska toinen silmä seuraa somee. Siis mitä hittoa!? Ite en tommosta tajuu. Jos ihminen vieres ni silloin puhutaan suun eikä viestien kautta. Ihmiset jotenki taantuu täs hommassa…
Nykyään monissa perheissä keskustellaa puhumal paljon vähemmän.
Myös vaikeimmista aiheista vältellään puhumista ja jopa parisuhteita lopetetaan viestein mikä ei ole yhtään hyvä asia. Kännykät ja some ei mun mielestä korvaa inhimillisiä kanssakäymistä eikä kaikkia keskusteluja , varsinkaan vakavimpia joissa olisi paras kohdata kasvotusten.
Pohdi omaa ruutuaikaa. Miten siihen suhtautua ja miten asettaa rajat nykyaikaisessa ruutujen maailmassa.
Onko tarvetta kiinnittää huomiota omaan ruutuaikaan? Kenties puuttua läheisen ruutuaikaan ja some käyttäytymiseen? Onko se jokaisen oma-asia ja kaikki internetissä tapahtuva on normaalia ja hyväksyttävää. Tarviiko sitä edes kenenkään muun kuin oman hyväksymisen? oma oikeus. Onko tarvetta edes pohtia näitä kysymyksiä? Onko se vain nykyaikaa? Asiat ovat tehty liian helpoiksi, automatisoitu ja ihmiset ovat mukavuudenhaluisia ja helposti laiskistuu. Jää liikaa aikaa jopa turhaan ajatteluun, negatiivisiin tunteisiin ja niissä elämiseen, Ajan käyttämisen asioihin, jotka pidemmän päälle tuovat sinulle lisää ahdistusta ja huonoa oloa. Who knows…
Eiköhän tässä ollut nyt riittävästi tästä aiheesta niin monenlaista näkökulmaa ja pohdintaa, että siinä riittää taas hetkeksi kelailtavaa ja tutittavaa itsestään ja ympäristöstään.
Nautithan elämästä, äläkä tee ongelmaa asiasta mikä ei ole ongelma!
Tuleeko sinulla mieleen aiheita mistä haluaisit kuulla? Tai mistä olisit kiinnostunut tietämään?
Laita sähköpostia tai kommenttikentän kautta. Kiitos yhteydenotoista, kysymyksistä sekä kiinnostuksesta kuulla tietyistä aiheista. Teitäkin varten näitä kirjoitan, julkaisen ja hankin tietoa. Tulossa paljon mielenkiintoisia aiheita ja kirjoituksia!
Muistathan olla nyt sitten mahdollisimman paljon ruudun ulkopuolella ja nauttia elämästä hetkessä!