Mitä on hyvinvointi? - addiktiojahyvinvointi

Siinäpä vasta kysymys, mihin varmasti moni miettii ja etsii vastausta. Ainakin joskus elämänsä aikana tai mahdollisesti läpi elämän. Voimme tarkastella hyvinvointia niin monesta eri näkökulmasta, tutkimuksista ja tieteenpohjalta tehtyihin tuloksiin ja niistä vielä uskomuksiin.

Hyvinvointi on hyvin yksilöllinen ja oma kohtainen kokemus. Hyvinvointi voi tarkoittaa monia asioita, elementtejä, palikoita, riippuen ihmisestä, ihmisen taustasta ja lähtökohdista aina nykyhetkeen asti. Ja ajatuksissa tulevaisuuden suunnitelmiin, asioihin ja tavoitteisiin.

Kaikki asiat vaikuttavat kaikkeen, myös näkökulmiin omasta hyvinvoinnista. Joku mikä minulle itselleni tuo hyvää oloa ja hyvinvointia, ei tarkoita, että se toisi sinulle. Tai kokemus siitä, mikä itselleni tuo hyvinvoinnin tunnetta, ei kokemuksena sinulle välttämättä ole sama. Myös tapa ja näkökulma miten yksilö tarkastelee maailmaa, mitä kokemuksia ja näkemyksiä hänellä on. Vaikuttaa hyvinvoinnin tunteeseen.

SOSIOEKONOMINEN ASEMA JA SEN VAIKUTUS HYVINVOINTIIN

Sosioekonominen asema vaikuttaa myös tarkastelu suuntaa, kokemuksia, eri hyvinvoinnintekijöitä ja mahdollisuuksia.

Kuinka mahtavaa olisikaan, kuin meillä kaikilla olisi sosioekonomisesti samanlaiset resurssit ja mahdollisuudet saada ja hankkia hyvinvointia? -Vaikka me olemme hyvinvointivaltio niin silti sosioekonomiset asemat aiheuttavat suuria eroavaisuuksia mahdollisuuksissa saada kokonaisvaltaista hyvinvointia ja sen keskiöön kuuluvia asioita. Kuten myös keskeisen hyvinvoinnin peruspilareista.

HYVINVOINNIN OSA-ALUEISTA JA VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ, PERUSPILAREISTA JA YTIMESTÄ lisää tässä artikkelissa, mutta hieman myöhemmin.

Suosittelen sinua jatkamaan lukemista. Silloin päästään enemmän otsikon kysymykseen ja vastauksiin. Tässä alussa hieman pohjustusta omille näkökulmille ja ajattelutavoille kuten myös lähestymistavoilleni, joita on paljon.

Haluan tuoda teille esille, miten yksilöllisesti, ihmiskohtaisesti ja asiakaslähtöisesti ajattelen asioita ja kohtaan ihmisiä. Aina yritän ymmärtää, asiassa kuin asiassa. Aina en siinä onnistu, mutta yritän. Ja joskus myöhemmin voi oppi tulla tavalla tai toisella perille asti. Ymmärrys onkin minun ehdoton vahvuuteni, kuten myös heikkous. Niin kuin kaikki meidän vahvuutemme on myös meidän heikkoutemme.

Mitä/mitkä ovat sinun vahvuuksiasi?

Itselläni on ymmärtäväisyys, positiivinen ajattelu ja huumorintaju, kuten myös huolehtiminen. Siinä vain muutamia. Mutta niin kuin sanoin, ne ovat myös heikkouksiani. Olen löytänyt itseni enemmän kuin kerran tai kaksi tilanteista, joissa olen kärsinyt, minua on kohdeltu epä-oikeudenmukaisesti tai jotain muuta, koska vahvuuteni olivat kääntyneet vastaani.

Voit pohtia onko itselläsi jotain vastaavaa tai löydätkö suoraan elämästäsi esimerkkiä?

*Kommentoi alle 😊

Siksi on myös turhaa ja epäoikeudenmukaista iloita tai riemuita kenenkään huonosta olosta tai elämästä tai alen katsoa tai arvostella. Kuka tahansa voi jossakin vaiheessa elämää nousta/mennä alaspäin sosioekonomisessa asemassaan.

Ps. Muista huolehtia niin perseestäsi kuin niistä kehyksistä, kuin kaikesta muusta mitä niiden karmien sisään asettuu.

SOSIEKONOMISISTA ASEMISTA lukeminen ja tutustuminen on vain hyvästä, jonka usein niin viisas Wikipedia tarjoaa. (huom. täytyy myös olla skeptinen ja tutustua tarkkaan, mihin aihe-aineistoon ja lähteisiin uskoa. Ja mitä linkittää eteenpäin.)

YKSILÖLLINEN HYVINVOINTI JA SEN OSATEKIJÄT

Hyvinvoinnin aineellista pohjaa voidaan kuvata elinolojen käsitteellä. Yksilöllisiksi hyvinvoinnin osatekijöiksi luetaan esimerkiksi terveys, sosiaaliset suhteet,elämänlaatu, itsensä toteuttaminen, tyytyväisyys omaan elämään sellaisena, kuin se on ja onnellisuus. Hyvinvoinnin eri osatekijät tukevat yleensä toinen toistaan. Hyvinvointi on kokonaisuus, jota rakentavat useat toisistaan riippuvaiset tekijät.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi syntyy levosta, liikunnasta, ravinnosta, luonnosta, hyvistä sosiaalisista suhteista ja henkisestä energiasta.

Ihminen on Psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus. Jos osa hyvinvoinnin rakennuspalikoista puuttuu tai ei ole balanssissa, kokonaisuus kärsii. Tähän artikkeliin on koottu ajatuksia ja tietoa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Ja sen rakennuspalikoista, tieteen ja faktan nimiin. Mistä on turha kiistellä.

– Hyvinvointiin kuuluu keskeisesti yhteys omaan itseensä (minäkuva, tietoinen läsnäolo, itseluottamus ja tuntemus) eli tunne siitä, että hallitsee itse elämäänsä. Jos elämää kuormittaa ulkoiset tekijät ja paineet kuten sähköpostit tai kotiaskareet, kiire ja aikataulut, hallinnan tunne laskee ja voi aiheuttaa stressiä,

Ihmistä on hyvä katsoa ja tarkastella aina kokonaisvaltaisesti, ei pelkästään sairautta tai oiretta. Oireiden taustasyyt selvitetään lääkärin asiantuntemuksella.

Jokainen elävä olento, varsinkin ihminen tarvitsee näitä asioita voidakseen hyvin ja rakentaakseen hyvinvointiaan. Vaikka olisit, mikä superihminen, supervoimilla, et selviä unetta, syömättä, liikkumatta.

Tässä artikkelissa käydään läpi HYVINVOINNIN PERUSPILARIT. PERUSPILARIT, KUN OVAT KUNNOSSA, VOIT SIIHEN PÄÄLLE RAKENTAA MITÄ VAIN. LOPPU ON SINUSTA KIINNI.

UNI, LEPO JA PALAUTUMINEN

Uni on hyvinvoinnin perusedellytys, joka vaikuttaa kaikkiin muihin osa-alueisiin. Riittävä ja laadukas uni vaikuttaa siihen, jaksammeko liikkua, työskennellä, ylläpitää sosiaalisia suhteita ja tehdä hyviä valintoja. Unen ohella muut palautumisen tavat ja stressinhallintakeinot vaikuttavat henkiseen hyvinvointiimme ja siihen, kuinka kuormittavaksi arkemme koemme. Viime aikoina on kiinnitetty enenevissä määrin huomiota mm. työuupumustapausten lisääntyvään määrään ja siihen, miten aivojen hyvinvoinnista voisi huolehtia tietotyössä ja opiskelussa. Kuten myös kiireellisessä arjessa.

Uni ja lepo ovat yksinkertaisia, mutta välillä (liian usein) laiminlyötyjä elementtejä, jotka vaikuttavat hyvinvointiimme kaikin eri tavoin. Kiire voi leimata elämänrytmiä niin, ettei levolle ja unelle jää tarpeeksi aikaa.

Uni ja nukkuminen on kaiken perusta, koska nukkuessamme aivot, keho ja mieli palautuu, korjaantuu, sisäistää uutta ja vanhaa. Kehittyy, prosessoi ja hoitaa ilmaiseksi terveyttämme, psyykettä, henkistä jaksamista. Uni on oppimisen ja muistamisen keskeinen edellytys. Unessa aivot lajittelevat tietoa edeltävien päivien tapahtumista. Näin virikkeet ja tieto voivat jäsentyä mielekkäiksi, ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi, ja opitut asiat tallentua unen aikana pitkäkestoiseen muistiin. Unen aikana mieli käsittelee myös sellaisia tunteita, jotka usein päivän askareissa jäävät vaille huomiota.

Unien näkeminen ja unet ovat hyvä asia, ja voivat kertoa sinun elämäntilanteestasi yllättävän paljonkin. Unet voivat olla heijastuksia alitajunnasta tai asioista, jotka ovat sinulle tärkeitä, vaikeita tai läpikäymättä. Jää joskus pohtimaan uniesi merkityksiä.

Jäätkö koskaan pohtimaan tai tutkimaan mitä unesi voivat tarkoittaa tai kertoa sinulle?

Uniongelmat ovat yleisiä ja ajoittaisena normaaleja, mutta jos tilanne pitkittyy, uniongelmiin kannattaa hakea apua. Tai muut syyt unettomuudelle/pitkittyneelle unettomuudelle on syytä tutkia ja miettiä, mistä voisi johtua

Puhumattakaan fyysisen puolen vaikutuksiin, mm. lihasten palautumiseen, kasvuun ja kehitykseen. Hermostoa unohtamatta.

Unen laadulla on suuri merkitys. Unen määrä on yksilöllistä, mutta n. 7h-9h unta/vrk, on keskimääräisesti hyvä aika.

Palautuminen

Henkinen palautuminen työpäivästä ja fyysinen palautuminen urheilusta ovat tärkeitä hyvinvoinnin kannalta. Jatkuva ja pitkäaikainen kuormitus voi aiheuttaa häiriötilan kropalle ja mielelle.

Ja altistaa monille eri sairauksille ja kokonaisuuden epätasapainoon.

Ravinto

Sillä, miten syömme, on vaikutusta jokapäiväiseen vireystasoon, energiansaantiin, liikkumiseen, kehoon ja unenlaatuun. Kuten myös kokonaisvaltaiseen terveyteen. Sairauksiin ja niiden syntyyn ja ennaltaehkäisyyn. Ravinnosta ja syömisestä on monia suosituksia ja dieettejä, ja välillä voi tulla tunne, että syömisestä on tullut liian vaikeaa. Suosi prosessoimatonta ja puhdasta, vähä sokerista ruokaa. Riittävästi hyviä rasvoja, kuitua, proteiinia eri lähteistä ja hiilihydraattia sopivassa määrin.

Liikunta

Liikunnassakin tulee kuunnella omaa kehoa. Vaikka liikunta tai urheilu voivat tähdätä tuloksiin ja suoritusten kehittymiseen, pakonomaisuus ei lisää liikunnan hyvinvointivaikutuksia. Pakonomaisuuteen voi kuulua epäterveellinen tarve kontrolloida liikunnan ja syömisen määrää tai esimerkiksi liikkuminen flunssasta tai rasitusvammasta huolimatta. Liikunta tuottaa mielihyvää, joten se on tärkeä osa niin henkisen kuin fyysisen puolen hyvinvoinnin tekijöistä.

Ajattelun voima

Sanotaan, että omalla asenteella ja tavalla ajatella voi vaikuttaa mielen hyvinvointiin. Myönteinen ajattelu vaikuttaa tapaan toimia. Kun omaa toimintaa ajaa myönteisyys, positiivisuus näkyy myös muille ihmisille ja vaikuttaa heidän tapaansa suhtautua sinuun. Kuten myös sisäisellä puheellasi on suuri merkitys sinun oloosi ja hyvinvointiin.

Mielen hyvinvointi ja stressi

Joskus mieli ei kuitenkaan voi hyvin, ja silloin sitä on hyvä hoitaa. Tutustu artikkeleihin, joissa ohjataan tunnistamaan stressi ja masennus, väsymys tai ahdistus. Niistä palautumiseen voi tehdä paljon itse ja tarvittaessa kannattaa puhua yleislääkärille, työterveyslääkärille, psykoterapeutille, psykologille tai työterveyspsykologille. Kun asiasta pääsee juttelemaan asiantuntijalle, saa eväitä ymmärtää itseään ja vaikuttaa hyvinvointiinsa.

Myös tästä blogista saat paljon vinkkejä ja neuvoja mielen hyvinvoinnin, stressin, ahdistuksen, masennuksen ja väsymyksen hoitoon, ennaltaehkäisyyn. Ja asioita, joihin on hyvä kiinnittää huomiota. KANNATTAA SIIS PYSYÄ MATKASSA MUKANA!

TÄSSÄ ARTIKKELISSA LISÄÄ MIELEN HYVINVOINNISTA JA MITÄ SE ON, JATKA LUKEMISTA. OTA KIINNOSTUSKIIKARIT PÄÄHÄN JA HYVÄ ASENTO.

HALUAN TARKASTELLA KOKONAISVALTAISTA HYVINVOINTIA.

MITÄ SE ON? MITÄ ALUEITA SE KÄSITTÄÄ?

Kokonaisvaltainen hyvinvointi on elämän mielekkyyden ylläpitämistä omaa toimintaa ohjaamalla. Toiminnan ohjaus edellyttää voimavarojen tunnistamista ja aktiivista kehittämistä. Voimavaroina toimivat henkinen ja fyysinen hyvinvointi, ravitsemus, lepo ja palautuminen sekä usein myös itselle soveltuva työ.

Mitä aiemmin kävimmekin jo läpi, mutta kertaus on opintojen äiti!

YKSILÖLLINEN VOINTI JA SEN KOKONAISVALTAISUUS

Yksilöllisen hyvinvoinnin rakentamisen mallina on kokonaisuus, kokonaisvaltaisuus. Se pitää sisällään yksilöllisen määrittelyn tavoitteista ja toimintatavoista sekä kuvauksen hyvinvoinnin osaalueista, jotka toimivat voimavarojemme lähtökohtina. Tavoite – toiminta – voimavarat.

Tavoite tulkitaan mielikuvana mielekkäästä elämästä, jonka perusteet jokainen on itse määritellyt unohtamatta olevansa osa yhteisöä. Toimintatavat ovat tekoja, valintoja ja päätöksiä, joita teemme päivittäin saavuttaaksemme tavoitteemme. Toimintatavat ovat vahvassa suhteessa tavoitteeseen ja hyvinvoinnin eri osa-alueisiin. Se, miten ja missä määrin kiinnitämme huomiota tai teemme toimenpiteitä hyvinvoinnin eri osa-alueilla, määrittyy oman lähtökohtamme ja tavoitteemme mukaisesti.

Hyvinvoinnin ja oman toiminnan hallinnan lähtökohdat löytyvät useilta eri osa-alueilta. Niiden kokonaisvaltainen huomioon ottaminen on kestävän hyvinvoinnin perusta. Usein huollamme tiettyjä hyvinvoinnin osa-alueita luonnostaan, ja taas toisiin emme kiinnitä lainkaan huomiota. Kuitenkaan esimerkiksi pelkkä hyvä fyysinen kunto ei välttämättä auta meitä elämän tavoitteidemme saavuttamisessa. Leskinen/Hult 2010

Mitä on mielen hyvinvointi tai henkinen hyvinvointi?

Mielen hyvinvointi on yksi osa hyvinvoinnin kokonaiskehää, ja sillä on merkittävä rooli puhuttaessa itsensä sekä hyvinvoinnin johtamisesta. Mielen hyvinvoinnin osa-alueelle kuuluu kyky määritellä oman elämän mielekkääksi tekevät asiat eli elämän tavoite. Tavoitteen määritteleminen edellyttää hyvää itsetuntemusta.

ARVOT

Arvot hyvinvoinnin selkäranka. Henkilökohtaiset arvot ovat se punainen lanka ja selkäranka, joka ohjaa toimintaamme ja olemistamme suhteessa muihin ihmisiin. Arvojen voidaan katsoa olevan tapa toimia ja reagoida eri tilanteissa.

Minäkuva

Minäkäsityksemme ja kuva omasta itsestämme muodostuvat elämänkokemusten myötä. Minäkuvaa voisi ajatella ikään kuin mosaiikkina, joka muodostuu monista yksittäisistä asioista ja kokemuksista.

Uskomukset

Välillä on hyvä pysähtyä miettimään, miten havainnoi maailmaa. Oma näkymä sekä sen tulkinta muokkaavat oman elämän tavoitteiden rakentamista sekä niiden saavuttamiseen liittyviä toimintoja ja valintoja.

Uskomukset ohjaavat havaintojamme ja ajatteluamme

Minkälainen on maailmankuvasi?
Mitä ajattelet itsestäsi?
Mistä uskomus on lähtöisin?

Motivaattorien kartoitus

Mitä tekisit, jos ei tarvitsisi välittää rahasta?

Mitä tekisit ensimmäisenä ja mitä puolen vuoden jälkeen?
Mikä olisi elämässä merkityksellistä?
Mitä kautta olisit itse merkityksellinen?
Mikä olisi palkitsevaa?

Mielen jaksaminen ja elämän tavoitteen taustalla

Mielen hyvinvointi antaa pohjan luoda itselleen aidosti merkityksellisiä tavoitteita. Kaikkia tavoitteita emme saavuta heti. Hyvinvointia tuottaa jo niiden asioiden oivaltaminen ja harjoittelu, jotka tukevat tavoitteiden saavuttamista.

Mielen hyvinvointi elämän tavoitteen taustalla

Oman hyvinvoinnin johtaminen

Tavoitteet ja toimenpiteet täytyy mitoittaa oikein ja realistisesti omaan elämäntilanteeseen ja mahdollisuuksiin nähden.
Motivaation ylläpitämisen kannalta on ensisijaisen tärkeää luoda kaikelle toiminnalle kiintopiste eli tavoite.
Tavoitteen tulee olla itselle aidosti merkityksellinen, jotta se on riittävän vahva motivaattori.
On hyvä, jos tavoitteen mahdollistavat askeleet pystytään linkittämään itselle suurempaan ja konkreettisempaan kokonaisuuteen. • Minkälaisia asioita elämässäni tulee olla, jotta koen sen mielekkääksi?

TAVOITE

Tavoitteen konkreettisuus •

Jotta saadaan mahdollisimman selkeän kuva siitä, mikä konkreettisesti tekee elämän mielekkääksi, voidaan pohtia asioita esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:

Mitä konkreettista toimintaa asiaan liittyy?
Mikä asiassa tuottaa minulle iloa?
Mitä muita tunteita asiaan liittyy?
Miltä asia tuntuu kehossa?
Arvostavatko ulkopuoliset tätä asiaa?
Onko ulkopuolisella arvostuksella merkitystä?

Tavoitteen merkityksellisyys

Asioiden tarkempaa merkityksellisyyttä voi tarkastella esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:
- Mikä tekee asiasta minulle erityisen merkityksellisen?
- Olenko itse merkityksellinen ihmisenä tämän asian kautta?
- Onko tämä asia tai sen toteuttaminen merkityksellistä läheisilleni? – Onko asia merkityksellinen yhteiskunnallisesti?

Keksitkö muita tapoja tai kysymyksiä punnita tavoitetta?
Voimavarat eli hyvinvoinnin eri osa-alueet antavat muun muassa valmiudet ja energian toiminnalle sekä valinnoille.
Valinnat, päätökset ja toiminta tukevat osaltaan tavoitteen saavuttamista.
Tavoitteen saavuttaminen on palkitsevaa ja vahvistaa puolestaan voimavaroja sekä toimintakykyä.

Tavoite motivaation taustalla

Oma tavoite on yksi vahva avaintekijä toimintaa ylläpitävän motivaation kohdalla.
Mikäli motivaatio asioiden suorittamiseen heikkenee, kannattaa tarkistaa tavoitteen merkityksellisyys itselle ja sen suhde oman elämän mielekkääksi tekeviin asioihin.
Tavoite on usein sitä voimakkaampi magneetti, mitä enemmän se koskettaa meitä myös tunnetasolla.
Mielikuvien avulla voi myös jossain määrin pohtia, ovatko tavoitteet sellaisenaan itselle palkitsevia vai liittyykö niiden saamiseen aina tai pelkästään ulkopuolinen ihailu tai tunnustus.

TIETOISUUDEN LISÄÄMINEN

Mikäli vähänkin epäilee, että ei jaksa ylläpitää suunniteltuja toimintoja, on hyvä jo etukäteen pohtia mahdollisia uhkatekijöitä ja keinoja eli voimavaroja niiden selättämiseksi.

Mitä hyvinvointi on Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmän mukaan?

Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmän mukaan hyvinvointi koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta ulottuvuudesta. Määritelmää on täydennetty viime vuosina henkisyydellä sekä terveyden muovautuvuudella.

NÄIN SANOO WIKIPEDIA SANASTA HYVINVOINTI:

LIITE: https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyvinvointi

Mielenterveys ja hyvinvointi eri elämänvaiheissa

Hyvinvoinnista ja mielenterveydestä ja on huolehdittava läpi elämän, mutta huolehtimisen painopisteet muuttuvat jossain määrin eri elämänvaiheissa. Jokaisessa vaiheessa tarvitaan arjen hyvinvointia vaalivia valintoja.

Lapsuuden hyvinvointi on tärkeää, koska se rakentaa perustan aikuisuuden hyvinvoinnille. Lapsi tai nuori on riippuvainen toisten huolenpidosta: hänen kasvunsa ja hyvinvointinsa turvaaminen on aikuisten vastuulla.

Aikuinen pitää huolta paitsi itsestään, usein myös muista ihmisistä: tämä on vaativaa, mahdollisesti kuormittavaakin.

Aikuisen hyvinvointia rakentavat lisäksi toimivat ihmissuhteet, turvattu toimeentulo, mielekäs työ ja tekeminen sekä palauttava vapaa-aika.

Ikääntyessä hyvinvoinnin tarpeista korostuvat turvallisuus, osallisuus, mielekkyys ja virikkeet.

Lapsuus ja nuoruus kasvun, hoivan ja huolenpidon aikana

Lapsuudessa rakennetaan myöhemmän elämän hyvinvoinnin perusta.

Lapsen ja nuoren hyvinvointi rakentuu turvallisista ihmissuhteista ja kasvuympäristöstä: vanhempien huolenpidosta, kuulluksi tulemisesta ja tunnetarpeisiin vastaamisesta.

Aikuisen on muistettava oma hyvinvointinsa!!

Aikuisuus ulottuu myöhäisnuoruudesta aina varhaiseen eläkeikään. Aikuiset ovat moninainen ryhmä, ja hyvinvoinnin tarpeet ovat yksilöllisiä. Aikuisuus voi tuoda mukanaan niin myönteisiä kuin haastavia elämäntilanteita.

Osa aikuisista elää ruuhkavuosia eli kiireistä, työntäyteistä ajanjaksoa. Toisaalta yhä suurempi osa suomalaisista aikuisista elää perheettömänä.

Varsinkin ei-toivottu lapsettomuus tai perheettömyys voi kuormittaa mielenterveyttä. (TÄSTÄ AIHEESTA TULOSSA OMA KIRJOITUS JA ANONYYMEJÄ OMAKOHTAISIA KOKEMUKSIA)

HYVINVOINNIN ESTEENÄ

Myös työelämän ulkopuolelle jääminen, sairastuminen tai ihmissuhdeongelmat kuormittavat.

Riippumatta perhetilanteesta, voidakseen hyvin aikuinen tarvitsee arjessa perustarpeista kuten unesta, ravinnosta ja liikunnasta huolehtimista, lepoa ja palautumista, mukavia, rentouttavia asioita, ihmissuhteita ja tarvittaessa tukea omaan arkeen.

Niin kuin aiemmin artikkelissa on jo useampaan kertaan mainittu samat seikat, jotta ne eivät jää kenellekään epäselväksi. Heh. Syötän kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin peruspilarit teidän kaikkien lukijoiden alitajuntaan asti.

Mielenterveys ikääntyessä

Ikääntymiseen liittyvät prosessit, esimerkiksi fyysiset ja terveydentilan muutokset ovat yksilöllisiä. Ikääntyminen tuo mukanaan sekä myönteisiä että ei-toivottuja muutoksia.

Vaikka toimintakyvyn heikentyminen ja mahdolliset sairaudet lisääntyvät iän myötä, myös voimavarat, erilaiset taidot ja elämänkokemuksen kautta saatu viisaus vahvistuvat. Myönteiset ominaisuudet kannattelevat ikääntyvää esimerkiksi toimintakyvyn heikentyessä.

Ikääntymisestä huolimatta ihmisen tulee tuntea olonsa hyväksi ja kokea selviytyvänsä arjesta. Ikääntyvien mielenterveyttä vahvistaa muun muassa mielekäs tekeminen, sosiaaliset suhteet, taloudellinen turvallisuus sekä mahdollisuudet vaikuttaa omaa elämää koskeviin päätöksiin.

Hyvinvointi on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Hyvinvoinnin eri osasten välillä on oltava riittävä tasapaino, jotta on mahdollista kokea voivansa kokonaisvaltaisesti hyvin. Toisinaan jokin tietty osa-alue vie liikaa huomiota tai nakertaa hyvinvointia. Tällöin on vaarana, että myös muut hyvinvoinnin osatekijät alkavat pettää. Hyvä esimerkki tästä on uni. Univaje vaikuttaa nopeasti kaikkiin hyvinvoinnin osa-alueisiin ja vie voimia ylläpitää niitä.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi jaotellaan usein vähintään kahteen, kehon ja mielen hyvinvointiin. Myös muunlaisia jakoja on esitetty, mutta usein niissä toistuvat jollain lailla seuraavat käsitteet:

fyysinen/kehon hyvinvointi
henkinen hyvinvointi
mielen hyvinvointi
sosiaalinen hyvinvointi

Hyvinvoinnistaan voi huolehtia tekemällä sitä tukevia valintoja ja rakentamalla omilla valinnoillaan elämäänsä mielekkääksi. Jotta oma toiminta on aidosti hyvinvointia tukevaa, on olennaista tutustua itseensä ja keskittyä vaikuttamaan niihin asioihin, joihin on mahdollista vaikuttaa.

Keho ja mieli vaikuttavat toisiinsa

Kehon ja mielen hyvinvointi vaikuttavat vahvasti toisiinsa. Yhteistä molemmille on yhteys itseen: tunnenko, miten kehoni reagoi esimerkiksi liikuntaan ja ravintoon ja huomaanko, miten stressi tai uskomukseni – niin myönteiset kuin kielteiset – vaikuttavat ajatteluuni.

Vaikutukset kulkevat kehosta mieleen ja mielestä kehoon: yksipuolinen ruokavalio vaikuttaa suoliston mikrobiston ohella (SUOLISTO ON IHMISEN TOISET AIVOT) mielen hyvinvointiin ja yksinäisyys paitsi nakertaa mieltä myös lisää mm. sydän- ja verisuonitautien riskiä. Omaa hyvinvointiaan onkin hyvä tarkastella kokonaisuutena.

Henkistä hyvinvointia tukevat mm. itsetuntemus, merkityksellisyyden tunne ja tapa suhtautua asioihin, ihmisiin ja olosuhteisiin.

Lisäksi mielen hyvinvointiin vaikuttavat esimerkiksi:

elämänhistoria ja traumat
perhesuhteet ja muut sosiaaliset suhteet
ajatukset ja tunteet
uskomukset ja unelmat
motivaatio ja oppiminen
kuormitus ja stressi
luovuus ja innovatiivisuus.

Muutos kehon tai mielen hyvinvointiin liittyvissä tottumuksissa vaatii aikaa ja vaivannäköä. Samalla omat valinnat ovat merkittävä keino luoda itselleen parempaa elämää ja suorituskykyä, joten niiden muokkaamiseen kannattaa kiinnittää huomiota.

Avuksi muutoksessa tulee tavoitteiden asettaminen: realistiset ja positiivisesti muotoillut tavoitteet, jotka kytkeytyvät omiin arvoihin, vievät eteenpäin todennäköisemmin kuin ulkopuolelta tulevat paineet suorittaa elämäänsä tietyllä tapaa.

PALATAAN VIELÄ UUDELLEEN TÄHÄN AIHEESEEN:

Huolehdi palautumisesta

Hyvinvoinnin peruskivi luodaan huolehtimalla kuormituksen ja palautumisen tasapainosta. Kuormitusta voivat aiheuttaa esimerkiksi työ, liikunnasta johtuva rasitus, elämäntilanne tai siinä tapahtuneet muutokset. Palautuminen on olennaisen tärkeää niin fyysisen kuin henkisen kuormituksen jälkeen. Palautumisen keinoihin lukeutuvat:

riittävä uni ja hyvä unirytmi
työn tai opiskelun tauottaminen
kyky irrottaa ajatukset töistä tai muusta mielessä pyörivästä asiasta
stressinhallintakeinot kuten mindfulness
mielekäs tekeminen kuten kevyt liikunta tai harrastukset
rentoutuminen ja mitään tekemättömyys

Hyvinvointi edellyttää palautumisen ja kuormituksen tasapainoa.

Sosiaalisuus ja tunnetaidot lisäävät hyvinvointia

Sosiaalinen hyvinvointi liittyy ihmisen kykyyn solmia ja ylläpitää ihmissuhteita. Sitä rakentavat hyvät ihmissuhteet ja kohtaamiset, toimiva vuorovaikutus ja yhdessä muiden kanssa toimiminen.

Hyvät ihmissuhteet tarjoavat turvaverkon ja osallisuuden tunteen. Niissä vallitsee avoimuus, luottamus ja molemminpuolinen halu auttaa. Sosiaalista hyvinvointia tukee hyvä ilmapiiri töissä ja muissa yhteisöissä, joissa viettää aikaa.

Kyky olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa liittyy tunnetaitoihin, jotka ovat tärkeitä emotionaalisen hyvinvoinnin kannalta. Emotionaaliseen hyvinvointiin liittyvät turvallisuuden ja luottamuksen tunteet sekä kyky tuntea ja sanoittaa omia tunteita ja vaikuttaa niihin. (Emotionaalisesta tietoisuudesta ha hyvinvoinnista oma artikkeli)

Hyvinvoivalla ihmisellä on kyky rakastaa, kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kokonaisvaltainen hyvinvoinnin kokemus syntyy siitä, että kokee elämänsä mielekkääksi ja merkitykselliseksi ja kokee voivansa hyvin niin henkisesti kuin fyysisesti.

Lue myös serotoniinista ja mihin kaikkeen se vaikuttaa!