Ammatillinen näkökulma, kokemusasiantuntijuus, tietoa, tarinallista kerrontaa ensi- ja sairaanhoitajalta.
Mitä ensihoito tarkoittaa Suomessa?
Ensihoitoa on äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellisen hoidon antaminen ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen hoitoyksikköön. Ensihoitopalvelu ja siihen liittyvä sairaanhoito ovat osa terveydenhuoltoa.
Hyvinvointialueet järjestävät alueensa ensihoitopalvelun. Ne voivat tuottaa toiminnan itse tai hankkia palvelun muulta palveluntuottajalta.
Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa ensihoidon yleisestä suunnittelusta, lainsäädännön valmistelusta ja lainsäädännön toimeenpanon tuesta, ohjauksesta ja strategisesta kehittämisestä toimivaltansa puitteissa.
Ensihoidon järjestämisestä ja sisällöstä säädetään terveydenhuoltolaissa ja ensihoitoasetuksessa. Kirjoitus lainattu Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta. Tästä linkistä lisää.
Ensihoito tarkoittaa ammattihenkilöstön (ambulanssihenkilökunta) potilaalle hoitolaitoksen ulkopuolella antamaa hengenpelastavaa tai vamman pahenemista estävää hoitoa. Ensihoitajat antavat ensihoitoa sairaalan ulkopuolella potilaan kotona tai onnettomuuspaikoilla.
Yhteiskunnallisia ongelmia, pahoinvointi, päihdeongelmat, köyhyys ja yksinäisyys on lisääntynyt
Useamman vuoden ensihoitajan työuran aikana potilaiden varsinainen hoitaminen on vähentynyt ja tilalle ovat tulleet esimerkiksi sosiaaliset hätätilanteet ja ongelmat niiden kautta.
Näihin lukeutuvat muun muassa vanhusten yksinäisyys ja yksinäisyys ylipäätänsä, rahavaikeudet, huoli maailmantilanteesta ja ihmisten yleinen välinpitämättömyys läheisistään ja itsestään. Nämä vaikeudet johtavat sairauksien pahenemiseen ja niiden puhkeamiseen tai muihin ongelmiin yhteiskunnan/väärien tyyppien kanssa. Alkoholin käyttö lisääntyy, ei välitetä enää omasta terveydestään, huumeet astuvat kuvioihin, mielenterveysongelmat lisääntyvät. Myös hoitoonohjaus on nykyisin vaikeampaa, koska toimintoja on keskitetty ja ajettu alas säästöjen toivossa. Ihmisten hyvinvointi kärsii, koska ongelmiin ei kyetä puuttumaan riittävällä resurssilla tai ei osata ohjata ihmisiä oikeaan paikkaan. Ongelmat kasaantuvat ja tietyssä saturaatiopisteessä ne purkautuvat, joskus väkivaltaisesti.
Huoli-ilmoitus, sote-uudistus ja palveljuiden laatu
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote-uudistus):
Sote-uudistus on sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen ja rakenteiden uudistus.
Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyi 21 uudelle hyvinvointialueille 1.1.2023. Uudistuksen tavoitteena on luoda tasa-arvoisempi palvelujen saatavuus ja vähentää ihmisten välisiä terveys- ja hyvinvointieroja. Tästä linkistä lisää.
Näkökulmaa suoraa pelikentiltä, sekä pohdintaa yksilötasollisesti sekä yhteiskunnallisesti ensi/sairaanhoitajalta, joka työskennellyt ambulanssissa eri kunnissa n. 15v ajan.
Sosiaalisten ongelmien ratkaisukyky ainakin omalla kohdalla on huono. Näitä asioita ei hirveästi ole kouluissa opetettu niinkuin ei myöskään tunnetaitoja. Sosiaalipuolelle voidaan antaa huoli-ilmoituksia, mutta miten ne auttavat, on toinen kysymys.
Vuodeosastopaikkoja ei ole ja hoiva-asunnot ovat täynnä vuodepotilaita, vaikka hoiva-asuminen on tarkoitettu henkilöille, joilla on pienempi apujen tarve. Potilasmateriaalissa päihteiden käyttö (erityisesti sekakäyttö) ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet huomattavasti. Osittain johtunee, ettei sopivaa hoitopaikkaa ole (katkaisuhoitoasemien paikkoja vähennetty tai kokonaan poistettu, ”lopeta juominen, niin saadaan mielenterveydellisiin ongelmiin apua”). Varsinkin ajoittain päihteitä käyttävä ja mielenterveysongelman omaava ovat väliinputoajia, joiden hoito on huonossa jamassa. Liikaa luotetaan avohoidon toimivuuteen, vaikka tietyille ihmisille osastohoito olisi paras ratkaisu. Sairauksien oirehtivuus lisääntyy erityisesti päihteiden käytön alaisuudessa. ”Vanhat kunnon juopot ovat kadonneet” tätä toistellaan aika usein. Totta se on. Muut päihteet ja luonnontuotteet ovat vallanneet alaa ihmisten päästä tilaa. Yhä useammin näitä käytetään samaan aikaan. Yleisesti potilaiden itsenäinen toiminta ja ratkaisukyky herättää huolta.
Milloin ambulanssi soitetaan paikalle?
Pienistäkin vaivoista soitetaan ambulanssi paikalle, ja odotetaan sitä kuin taksia, jolla päästään jonon ohitse. Jonon ohi pääsee tietty, mikäli sairastapaus/vammautuminen luokitellaan korkeariskiseksi. (Luettelo hätäkeskuksen tehtäväluokista.)
Näin se on aina mennyt. Ihmiset jopa suuttuvat, kun heille kerrotaan, ettei tarvetta ambulanssikuljetukselle ole. Henkilökohtaisesti ainakin luotan ammattilaisten sanaan, riippumatta alasta, ja toimin heidän ohjeiden mukaan.
Aasinsillalla pääsemme potilaiden käyttäytymiseen. Tietysti omalla toiminnalla voidaan tähän vaikuttaa usein, mutta olen itse huomannut, että suhtautuminen niin hoitajiin, pelastushenkilöstöön kuin poliisiin on muuttunut huonompaan suuntaan. Arvostusta kyllä julkisesti kerrotaan, mutta tapahtumapaikoilla tämä ei aina välity.
Kuvaaminen ja käytös onnettomuuspaikalla
Onnettomuuspaikoilla keskitytään kuvailemaan, vaikka pitäisi keskittyä ajamiseen ja liikenteen huomiointiin, sekä mahdollisesti auttamiseen ja reagoimiseen.
Potilaiden uhkaava käyttäytyminen ja turvattomuus työpaikalla
Käyttäytyminen on uhkaavaa ja väkivaltaista, verbaalinen väkivalta ja fyysisen väkivallan uhka ovat jatkuvia. Eihän näin tapahdu muissakaan ammateissa. Vai olisiko se ok, mikäli omalla työpaikalla asiakas alkaisi vittuilemaan ja uhkailemaan, samalla kun olette sopimassa maailmanluokan sopimusta? Ruotsin tietä toivottavasti ei tarvitse nähdä. Itse näen, että ihmisten hyysäys on lisääntynyt.
Kuolema ja raihnastuminen katsotaan jotenkin kamalaksi asiaksi, että potilas tulisi hoitaa mahdollisimman tehokkaasti jopa hautaan asti.
Mielenterveys- ja päihdeongelmat lisääntyneet
Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat muutaman viime vuoden aikana lisääntyneet räjähdysmäisesti. Ihmisten henkinen pahoinvointi on lisääntynyt muun muassa koronan vuoksi (tai lähinnä ne rajoitustoimet). Paha olo voi purkautua monella tavalla varsinkin, kun mahdollinen vaiva pääsee akuuttiin vaiheeseen. Useasti päihteiden pidempi aikainen käyttö on laukaissut jonkin piilevän mielenterveyshäiriön (psykoosi, skitsofrenia). Myös ”jälkitautina” voidaan sanoa erilaisia masennuksia ja ahdistuneisuushäiriöitä päihteiden käytön jälkeen, mitkä voivat syntyä esimerkiksi oman käytöksen takia.
Ensihoitajan työnkuva muuttunut ja potilasmateriaali vaihtunut
Pääosin potilaiden käytös on vielä ns. vanhaa normaalia, mutta häiriökäyttäytyminen on vuosien aikana lisääntynyt (lehdistä saamme lukea raffeimmat jutut).
Koen, että työnkuva on muuttunut siitä, kun olen valmistunut ja potilasmateriaali on muuttunut erilaiseksi (sosiaalisten ongelmien, päihteiden käytön ja mielenterveysongelmien kasvu). Usein näen, että toiminta on enemmän terveysneuvontaa kuin ensihoitoa. Joka viittaisi siihen, että mielenterveys- ja päihdepuiolen palveluita ei ole riittävästi ja hoitoonohjaus puutteellista. Myös matalankynnyksen palveluita ja ennaltaehkäisevää työtä sekä palveluita pitäisi lisätä.
Juhlapyhät, festarit ja muut isot tapahtumat vaikuttavat ensihoitajan arkeen
Myös kuljetusta vaativien potilaiden hoito on usein aika pieni muotoista. Tietenkin kaikki juhlat, juhlapyhät, tapahtumat yms, näkyvät ensihoitajan arjessa ja työmäärässä nousevasti. Esimerkkinä nyt joulu, juhannus, uusivuosi, vappu myös erilaiset festarit ja muut isot tapahtumat työllistää ensihoitoa aina normaalia enemmän, jolloin muutoinkin resurssipulasta kärsivä terveydenhuolto kuormittuu yli mitoituksen, mikä tarkoittaa, että sairaalapaikat ja ensihoito vetää vielä huonommin. Toki yritetään aina saada lisää miehistöä töihin kun tiedetään, että tarvetta on normaalia enemmän. Raha ratkaisee siinäkin.
Palkka-asiasta sen verran, että palkka on riittävä. Duunarihommaa, vaikka välillä sitä yritetään glorifioida. Mutta uhka siitä, että voi menettää terveyden seuraavan oven takana tai harkitaan voimankäyttöoikeuksia alkavat murentamaan omaa motivaatioita tähän työhön, vaikka palkkaa lisää korotettaisiin. Rahallinen korvaus työstä ei pitäisi olla suurin motivaattori työntekoon, vaan koostua useammasta tekijästä.