Julkaisen tämän artikkelin kahdessa eri osassa, että lukukokemuksesi olisi miellyttävämpi ja asioiden sisäistäminen ja omaksuminen helpompaa. Tämä artikkeli on osa yksi, eli 1/2. Jatkoa ylisukupolvinen trauma-artikkelille tulee 27.3.2024.
Blogi sen sisältöä ja blogin tulevia aiheita ja artikkeleita
Nimenomaisesta artikkelista ja aiheesta hieman poiketen alla tekstissä pientä informaatiota sinulle tulevista blogin aiheista ja artikkeleista. Pahoittelut lukijoille siitä, miten huonosti informoin milloin ja mitä julkaisuja tulossa seuraavaksi. Siihen minun täytyy tehdä parannusta jossakin kohtaan. Minun on parannettava blogin lukijaystävällisyyttä ja selkeyttä. Haluan ja toivon, että uudet lukijat sekä vanhat lukijat viihtyisivät blogini parissa. Ja tulisivat uudelleen sivustolleni. Melko vähäisen olen muutenkaan avannut teille blogin ideaa ja sisältöä. Esimerkiksi jokaisessa julkaisussa olevat valokuvat on minun itse ottamia ympäri maailmaa, ja puhuttelevat tavalla tai toisella. Ja tekstit niihin valitsen aiheen mukaan tai viestiäkseni sinulle jotain. Ei enempää ohi aiheen. Alla vielä out of topic, mutta sen jälkeen tiukkaa tekstiä ja infoa ylisukupolvisesta traumasta.
Blogin tulevia aiheita mm. seksologia, seksuaaliterveyden edistäminen kehitysmaissa, dopingaine kauppa, psykedeelit, trauma, dissosiaatio, syömishäiriö, terapia ja sen eri muotoja
Käythän muutenkin kurkkailemassa blogia säännöllisesti, tulossa mielenkiintoisia aiheita mm. syömishäiriöistä (tietopohjaista tekstiä, sekä omakohtaisia kokemuksia), seksologian alasta Suomessa, seksuaaliterveyden edistämisestä kehittyvissä maissa, dopingaine kauppa rikollisena liiketoimintana, psykedeelisistä huumausaineista, sekä niiden käytöstä terapiassa. Matkailusta ja muista voimaannuttavista asioista/tekemisistä, harrastuksista. Sekä monista muista aiheista liittyen mielenterveyteen, sen erilaisiin oireisiin/oirekuviin (sairauksiin). Erilaisista hoitomenetelmistä (mm. eri terapiamuodoista), parantumis/eheytymis tarinoita. Vinkkejä ja neuvoja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen ja ylläpitämiseen. Sairauksien ennaltaehkäisyyn liittyviä tieto- ja kokemuksellisia tekstiä. Traumoista , niiden syntymekanismista. Traumojen vaikutuksista hermostoon ja aivoihin (Miten lapsuudessa koettu trauma/traumat muovaavat hermostoa ja aivoja), trauman vaikutuksesta elämään ja elämän kulkuun/valintoihin. Dissosiaatiosta, dissosiaatiohäiriöstä/rakenteellisesta dissosiaatiosta. (Mikä/mitä ne on? Miten ilmenee ja vaikuttaa jne.) Hermostosta, hermoston rakenteesta ja toiminnasta. Ja paljon kaikkea muuta mielenkiintoista aihetta laidasta laitaan. Josta jokainen varmasti löytää itselleen jotain mielenkiintoista, resonoivaa tai uutta tietoa. Pysythän matkassa mukana. 🙂 Tulet huomaamaan, että niin kuin ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus, missä kaikki vaikuttaa kaikkeen, samaten blogissani vaikka aiheet/artikkelit voivat tuntua kaukaisilta toisistaan ja erillisiltä, niin loppujen lopuksi kaikissa on yhteinen punainen lanka ja kokonaisuus. Nyt siirrytään itse aiheeseen. Ota mukava asento ja vastaanottavainen mieli.
Mikä ylisukupolvinen trauma? Ylisukupolvinen trauma voi yltää jopa neljänteen sukupolveen
Trauman ylisukupolvisilla vaikutuksilla tarkoitetaan vanhempien ennen lapsen syntymää kokemien traumaattisten tapahtumien yhteyttä seuraavan sukupolven hyvinvointiin. Tutkimuksissa on todettu, että ylisukupolvinen trauma voi yltää jopa neljänteen sukupolveen. Ellei jopa pidempään. Se vaatii yksilöltä eli sinulta oman kasvun ja itseensä tutustumista. Itsensä ymmärtämistä, työtä, sisäistä työtä. Mutta ei hätää et ole yksin, etkä todellakaan ole ainoa joka ei tästä tiennyt, tai ole osannut tarkastella itseä ja omaa elämää tästä näkökulmasta. Jos siis huomaat jotain hiertävää, toistuvaa, ongelmallista ja jatkuvaa samanlaista pahoinvointia, jolle ei välttämättä löydy selitystä. Selitys voi olla nyt lähempänä kuin koskaan.
Trauma ja hermosto
On asioita jo sinun sikiö vaiheesta asti, kun hermosto kehittyy, hermosto kehittyy myös äidin hermoston, tunnetilojen, pelkojen yms vaikutuksenalaisena. Usein ne samat asiat ja tunnetilat, toimintamallit jatkuu vahemmilla kun lapsi syntyy. Lapsihan peilaa vanhemmiltaan lähestulkoon kaiken. Sinun on siis hyvä ymmärtää, ettet ole voinut vaikuttaa moniinkaan asioista, jonka seurauksena sinusta on tullut ainutlaatuinen sinä, niin hyvässä kuin pahassa. Muistathan rakastaa itseäsi sellaisena kuin olet, sekä ymmärtää miksi olet mitä olet. Tutustu itseesi, tunne itsesi, voi hyvin. Olethan lempeä ja armollinen itsellesi. Kaikki me olemme arvokkaita sellaisina kun olemme.
Menneisyys ei ole kuitenkaan vankila, ja huomioi muttet uhriudu asioista, mitkä sinuun on vaikuttaneet. Tiedosta itsesi, sinun asiat, jotka tuovat huonoa oloa tai epävakautta elämääsi. Sen sijaan että jäät liiaksi analysoimaan ja kiinni niihin asioihin mihin et pysty enää vaikuttamaan, keskitä ajatuksesi ja energia ratkaisuihin, keinoihin ja tavoitteisiin. Nämä kaikki liittyy myös jokaiseen traumaan ja trauman purkamiseen= eheytymiseen ja parantumiseen.
Trauman ymmärtäminen hermostollisella tasolla. Ja miten se kaikki vaikuttaa sinuun. Kliseinen mutta hyvä vertaus: ihminen on kuin sipuli, siinä on monta kerrosta. Esimerkiksi traumojen, pelkotilojen, hermoston epätasapainon päälle on voinut tulla todella paljon uusia kerroksia, tunnelukkoja, suojamekanismejä, defenssejä, dissosiaatiota, riippuvuussairauksia, kontrollin tarvetta, neurooseja, kroonista unettomuutta ja muita unihäiriöitä, jatkuvaa sairastelua, sydänoireita ja muita elämänlaatuusi vaikuttavia tekijöitä. Näistä muodostuu pian ongelma. Ja ongelman päälle tulee lisää ongelmia ja erilaisia käytös- ja ajatusmalleja pystyäksesi elää itsesi ja asioiden kanssa. (Näistä tulossa enemmän tietoa ja kokemuksia tulevissa postauksissa)
Mitä saat perinnöksi ja mitä annat perinnöksi? Ylisukupolvinen trauma olisi hyvä katkaista. Sota-aika ja sen vaikutus jälkipolviin
Ylisukupolvinen trauma on hyvä tiedostaa ja ymmärtää. Aina kun mahdollista jututa isovanhempia, vahempia tai muita mahdollisimman iäkkäitä ihmisiä. Ole utelias ja kiinnostunut heidän elämästä lapsuudesta asti aina tähän päivään. Anna heille sinun aikasi, kaikki mitä kuulet tulee olemaan tärkeintä tietoa, mitä et tule enää kauan kuulemaan. Iso osa Suomen historiaa eläneistä, sotaa ja sen jälki vaikutuksista kärsineitä ihmisiä tai ennemminkin sankareita ei paljon enää ole. Kunnioita ja arvosta vanhempiasi mutta ennenkaikkea ikäihmisiä ja heidän elämäntarinaa. Saatat oppia, ymmärtää ja saada selityksiä monille asioille. Ehkä ymmärrät paremmin sinun juuret? Kuka olet ja miten geenit, elinolosuhteet, vanhempien hyvinvointi, vanhempien traumat, elämäntyyli sekä tietysti mielenterveys- ja päihdeongelmat voivat periytyä sinulle. Tai sinulta sinun lapsille. Tärkeintä on, että huolehdit itsestäsi ja voit hyvin. Silloin annat sitä muille, loistat positiivista energiaa, olet aito ja oma itsesi,mikään ei pienennä tai saa sinua liian epävarmaksi tai pelokkaaksi. Ei edes ylisukupolvinen trauma.
Häpeä, syyllisyys, pelko
Häpeä, syyllisyys ja pelko ovat tunteita, joita me monet kannamme. Tietoisesti tai tiedostamatta. Sekä niiden vaikutukset ovat erittäin moninaiset ja voivat olla monien eri ongelmien ja sairauksien sekä pahoinvoinnin juuret. (Tulossa postaus myös mm. häpeästä, sen vaikutuksesta. Häpeän monista kasvoista ja häpeän tunteen irtipäästämisestä. Se liittyy myös todella paljon parantumiseen ja eheytymiseen.
Keep going. Nyt päästän ääneen asiaan erityisen perehtyneen, opiskelleen, tutkineen ja omakohtaisen kokemuksen sekä kasvun läpikäyneen super naisen. Arvostan hänen kokemuksia, elämänkokemuksia ja oppeja, joita hänellä riittää enemmän kuin kymmenellä ihmisellä yhteensä kokemuksia elämänsä aikana. Nimenomaa kivuliaita, opettavaisia, tapahtumia ja asioita.
Hän ei ole uhri, mutta on joutunut monien traumaattisten asioiden ääreen. Jokainen selviää ja jatkaa elämää omalla tavallaan. Mihin vaikuttaa paljon ajattelutapasi ja tulevaisuuden näkymä. Näihin asioihin moni tarvitsee ulkopuolista apua, ja suosittelen sitä hakemaan. Useimmiten terapiasta löytyy apua. Terapioita on monia erilaisia, jokaiselle löytyy itselleen sopiva.
Susannasta näen, aistin, huomaan ja tiedän hänen elämänkatsomustaan ja filosofiaa. Näitä ja monia muita puolia arvostan hänen ajattelussa sekä kykyä nähdä ja kohdata vaikeitakin asioita. Toivon, että saisimme joskus lisää tekstiä tältä upealta naiselta, hän on viisas. Analyyttinen, idearikas, visionääri. Hänen asenteessa ja ajatusmaailmassa on toivoa, rakkautta, positiivista ajattelua ja suhtautumista. Hän tietää mistä puhuu, tai kirjoittaa. Hänen tietämyksänsä on todella laaja. Monesta suunnasta katsottuna. Kiitos Susanna Salin. Kaikkea hyvää sinulle. Onnellisia hetkiä. Kuuntele sydäntäsi, vaikka se on useasti rikottu, silti sydän tietää. Usko ja luota itseesi. Pystyt siihen mitä haluat.
Trauma ja sen vaikutukset kehoon, elämänkaareen. Trauma vaikuttaa kiintymyssuhteeseen esimerkiksi välttelevä kiintymyssuhde on tyypillinen
Ylisukupolvinen trauma – kiintymyssuhde
Trauma on käsitteenä tapahtuma, joka voi käsittelemättömänä välittyä lapsen ja vanhemman välisen kiintymyssuhteen kautta sukupolvelta seuraavalle. Yksittäinen trauma voidaan kuvata tapahtumaksi, joka ylittää yksilön kyvyn selvitä arjessa. Erityisesti kehon oireilu jää liian vähälle tarkastelulle; sinne traumat voivat piiloutua ja koteloitua (vrt. paniikkikohtaus). Yksittäisen trauman tunneperäinen käsittely on kokonaisvaltainen prosessi, jossa kuljetaan läpi erilaiset vaiheet, joka on prosessina syklinen. Länsimaalaisissa yhteiskunnissa painotetaan ehkä liikaakin lineaarista tarkastelukulmaa.
Traumaattisen kriisin vaiheet
Traumaattisen kriisin purkamiseen toki liittyvät erilaiset vaiheet (sokkivaihe, reaktiovaihe, käsittelyvaihe ja uudelleen suuntautumisen vaihe), jotka yksilöstä ja tilanteesta riippuen vaihtelevat muutamista kuukausista vuosiin. Länsimaalainen kulttuuri-ihanteemme painottaa yksilö- ja suoristuskeskeistä tehokkuutta ja normaaliutta, jolloin myös traumojen purku ja hoito keskittyy usein yksilöterapeuttisiin ja tehokkuutta korostaviin menetelmiin. Näin voidaan otaksua, että yksilön ainutlaatuista toipumista voivat rajoittaa yhteiskunnan odotukset ja reunaehdot. Nykyisin yksilöiden tunneperäiseen reagoimiseen suhtaudutaan ainutlaatuisena tapana kohdata trauma.
Syvä ja laaja trauma eli traumatapahtuma osana arkea
Kun siirrytään ylisukupolvisiin traumoihin, puhutaan merkittävistä, syvistä ja laajoista traumatapahtumista, jotka ovat kiinnittyneet osaksi arkea ja elämää, joten voidaan myös ymmärtää, että traumaattisten kokemusten purku ja hoito on paljon laajempi ja syvempi kuin yksittäisissä traumaattisissa tapahtumissa. Myös se, millaisissa olosuhteissa trauman kokenut elää, vaikuttaa toipumisprosessiin. Ylisukupolvisissa traumoissa uhrin toipuminen on suhteessa perheen vuorovaikutus- ja kiintymyssuhteisiin.
Traumaperäinen stressihäiriö, trauma ja sen aiheuttamat monet oireet
Jos yksilön traumaattisten kriisivaiheiden läpi työstäminen syystä tai toisesta estyy, voidaan alkaa puhua traumaperäisestä stressihäiriöstä (diagnoosi). Traumaattisissa olosuhteissa eläneillä löytyy historiasta useita oirekuvastoja ja diagnooseja, kuten persoonallisuuden rakenteissa (erilaisia persoonallisuushäiriöitä), neuropsykiatrisissa oirekuvastoissa (autismi, Asperger ja ADHD) ja psykoottistyyppisissä oireilussa (erilaiset skitsofreniat). Traumaattiset kokemukset voivat siis ilmetä monenkirjavin oirein. Sekavan oirekirjon taustalta löytyy usein sarja erilaisia traumoja, jolloin yksittäisen diagnoosin huteruus näkyy erityisesti erotusdiagnostiikassa. Traumojen tunnistaminen ja tunnustaminen on tärkeä osa diagnostiikkaa, sillä usein saatetaan sotkea psykoottistasoinen ja dissosiatiivinen oireilu.
Kulkeeko dissosiaatiohäiriö, rakenteellinen dissosiaatio, ylisukupolvinen trauma ja trauma käsi kädessä?
Dissosiatiiviset unenomaiset tilat ovat kenelle tahansa luonnollinen osa elämää ja arkea. Tyypillisin esimerkki tästä on valveunen kaltaiset tilat, joihin vajotaan esimerkiksi autolla ajaessa. Rakenteellisissa dissosiatiivisissa häiriössä (primaari-, sekundaarinen- ja tertiäärinen rakenteellinen dissosiaatio) nämä tilat kehittyvät elämää ja arkea rajoittaviksi tiloiksi, ja niiden syntyhistoria on varhaisessa lapsuudessa.
Miten resilienssi, stressi ja trauma liittyvät toisiinsa?
Pitkittyneissä traumaattisissa olosuhteissa elävien yksilöiden kyky resilienssiin on ainutlaatuinen, näin ollen ihmisen edellytykset kohdata pitkäkestoista traumaattista stressiä vaihtelee. Alun alkaen dissosiatiivisuus kohdata traumaattinen kokemus on ihmistä suojeleva mekanismi ja luonnollinen osa puolustautua oman sietokyvyn ylittävästä stressistä. Traumaattisen stressin jatkuessa suojamekanismeista kehittyy elämää rajoittava puolustautumisen tapa. Esimerkkejä tästä ovat, kun lapset, nuoret tai aikuiset reagoivat eri toimintaympäristössä valtavirrasta poikkeavalla tavalla, esimerkiksi päiväkodissa, koulussa tai työpaikoilla. Tunnetasolla traumaattinen kokemus voi koteloitua kehoon ja osaksi mielen rakenteita, jolloin traumatisoitunut kokee turvattomuutta sellaisissakin toimintaympäristöissä, joissa uhkaa ei todellisuudessa ole. Tällöin se mikä on normaalia traumaattisissa olosuhteissa selviytymisessä, ei enää toimikaan toisaalla. Kouluissa näitä lapsia pidetään joko erityisen tuen tarpeessa olevina lapsina tai muulla tavoin poikkeavina, ja oireilukirjo on moninainen ja vaihteleva.
Ylisukupolvinen trauma ja oirekeskeisyys
Ei makeaa mahan täydeltä vai paskaa tuutin täydeltä? Lopetetaan tähän tällä kertaa ylisukupolviseen traumaan perehtyminen. Aihe kuitenkin jatkuu toisessa osassa, jonka julkaisen 27.3.2024. Tervetuloa takaisin viimeistään silloin.
Herättikö aihe sinussa tunteita, ajatuksia tai mielipiteitä? Oliko aihe raskas ja koskettiko se sinua? Saatoit ehkä oppia jotain uutta vai oliko tämä vanhan kertausta?
Kaikkea hyvää sinulle, ole läsnä itsellesi ja sinulle tärkeille ihmisille! Harjoittele tietoista läsnäoloa ja kehotietoisuutta. Tsemppiä.