Mitä on dopamiini? Miten dopamiini vaikuttaa käytökseemme?

Dopamiini osa1

DOPAMIININ KEMIALLINEN KAAVA C8H11NO2

Yksi ainoa aivokemikaali saa meidät kohtalokkaalla tavalla haluamaan jatkuvasti lisää ja kuinka ollakaan, se on ystävämme/vihollisemme DOPAMIINI.

Keskushermostomme lukuisista välittäjäaineista yksi niistä on dopamiini. Se tunnetaan mielihyvän välittäjäaineena.

• Välittäjäaineiden tehtävänä on toimia viestinviejinä hermosolujen välillä.

–TULOSSA KIRJOITUKSIA BLOGIIN Neurotieteestä ja sen alalajeista niihin liittyvää tietoa ja ajatuksia.

•  Dopamiini on yksi välittäjäaineena toimiva hormoni.
• Tässä lähteenäni käytetty linkki, joka kannattaa lukea. Dopamiini ja sen vaikutukset toimintaamme.

• Dopamiini tunnetaan mielihyvähormonina, joka ”vaikuttaa elimistöön piristävästi ja energiaa lisäävästi”. Se onkin rakkauden, seksin ja luovuuden takana, mutta sillä on myös toinen puoli: Se tekee meistä tyytymättömiä. Se käskee meitä haluamaan uutta ja tekemään vielä enemmän ja vielä paremmin. Kohtalokkaalla tavalla se on myös erilaisten riippuvuuksien taustalla ja saa meidät jopa sivuuttamaan moraalin.
• Dopamiini ei saa meitä tuntemaan mielihyvää siitä, mitä meillä jo on, vaan se palkitsee siitä, että haluamme jotakin. Se saa meidät ottamaan riskejä ja tekemään jopa yli-inhimillisiä suorituksia. Toisin sanoen sen tarkoitus on maksimoida yksilön lisääntyminen, selviytyminen ja menestyminen.
•  Yhteiskunnassamme ”normeissa pysyminen” ja tiettyyn muottiin laitattaminen mahdollisesti ei ole hyvä yhdistelmä dopamiinin tuotantohäiriöisen kanssa. Se aiheuttaa monenlaista ongelmaa ja oirehdintaa, esim. rikollisuutta, addiktioita, mielenterveysongelmia… On itseni mielipide. Miettikää vaikka aikaa 100v sitten tai 50v sitten, nähtiinkö ADHD/ADD ym neurohäiriöt ongelmana tai tuliko niistä ongelmia?

-EI, on minun mielipiteeni. Silloin se on ollut vahvuus, voimavara, erityislahja, kyky mennä ylös ja eteen raahaten vaikka koko kylä mukana. Vedet kannettiin sisään, puita pilkottiin ja kannettiin, täytyis selviytyä. Eritavalla kuin nykyään, kaikki on tehty helpoksi, valmiiksi, nopeita dopamiininlähteitä. Esim. nikotiini, puhelin, tietokone, televisio ym.. Joiden eteen pysähtyy pitkiksi ajoiksi, huomaamatta sitä. Normaalit toiminnot jäävät vähemmälle, mitä ihminen tarvitsee voidakseen hyvin. 😊

Voi tulla ihmetystä mistä johtuu ahdistus, tai jatkuva uupumus, masennus mahdollisesti tunnesyömisen ja muu syömiseen liittyvää kontrollointia. Ulkonäköpaineista puhumattakaan. Sosiaalisten tilanteidenpelkoa ilmenee nykyään enemmän. Mikä johtuu monesta eri tekijästä, mutta paljon vaikuttaa se, että kommunikoidaan, tutustutaan, nähdään, vietetään aikaa somen, internetin tai jonkun ruudun välityksellä. Aidot kohtaamiset ja ihmiskontaktit sosiaalisten kanssakäymisten saattelemana jää vähemmälle tai jää pois kokonaan. Ainoastaan ”pakollisissa tilanteissa, esim töissä, kaupassa jne. Sukulaissuhteita ja ystävyyssuhteita täytyy hoitaa ja tärkein mitä voit antaa on AIKA JA LÄSNÄOLO!

MITÄ ITSE OLETTE MIELTÄ YLLÄOLEVISTA AJATUKSISTA JA AIHEISTA?

LAITA KOMMENTTIA JA MIELIPIDETTÄ TULEMAAN. 😊

• Tässä hyvä linkki liittyen aiheeseen: välittäjäaineiden ja dopamiinin toiminta. Käytin yhtenä monista lähteistä.

• Dopamiini ei palkitse siitä, että juuri nyt on kivaa, vaan siitä, että haluat jotakin kivaa

MIHIN KAIKKEEN DOPAMIINI VAIKUTTAA JA MITÄ SE SAA MEISSÄ AIKAISEKSI?

  ” Luulemme tekevämme vapaita valintoja, mutta monien tutkimuksien ja omakohtaisten kokemusten myötä totuus lienee useimmiten erilainen.. Ihmisen halujen ja tunteiden taustalta kun löytyy useimmiten yksi ja sama hormoni: dopamiini.” 

….”Dopamiinia mä metsästän, dopamiinia mä metsästän. Tahdon saada suuren, tahdon saada suuren. Enkä pelkää ollenkaan, enkä pelkää ollenkaan….. tahdon saada suuren.. edessä on vuori…. Dopamiinia mä metsästän….”

DOPAMIINI ON MOTIVAATION JA HALUAMISEN HORMONI.

•  Dopamiini lupaa tulevasta nautinnosta.
• Dopamiini innostuu uudesta ja odottamattomasta.

-….”Kaikki kiva on joko laitonta, moraalitonta tai epäterveellistä..” 😀  *vitsi*

• Dopamiinin merkitys hermoston toiminnassa on osittain epäselvä mutta erittäin monitahoinen.

-mm. meidän jokaisen sisäistä kelloa tikittää ja tahdistaa dopamiini.

…ilmankos minun sisäisen kello on jokseenkin tarkka, mutta toisinaan todella epätarkka, aika on suhteellinen käsite. Hermostoni ja sen toiminta on helposti ylivirittynyt ja kiihtynyt. Silloin Vagushermon (tärkein parasympaattinen hermo) aktivointi on tärkeää. Oikeanlainen hengitys ja erilaisten hengitystekniikoiden harjoittelu ja suorittaminen on todella tärkeää! Auttaa esim.  stressiin, rauhoittumiseen, palautumiseen ja uneen.

Ja näin saan myös helpommin oikeaan tahtiin sisäistä kelloani, oikeaan rytmiin.

*HENGITYSTEKNIIKKA JA HENGITYSHARJOITUKSET*

 =

 Dopamiini säätelee myös liikkeitä ja sen puute aiheuttaa muun muassa dystonioita eli lihasten kouristelua, nykimistä ja muita pakkoliikkeitä.

On tutkittu myös dopamiinin vaikutusta muihin sairauksiin. Se aiheuttaa monia neurologisia poikkeavuuksia, kuten ADHD/ADD. Dopamiinin vähäisyys voi altistaa Parkinsonin taudille. Dopamiinitoiminnan muutokset voivat altistaa ja aiheuttaa Alzheimerin tautia kuten vaikuttaa muihin muisti alueisiin ja sairauksiin. Dopamiinitoiminnan vaihtelulla ja skitsofrenialla on myös yhteys.

Muita dopamiinin puutoksen oireita: väsymystä, keskittymisvaikeuksia, ahdistusta, masennusta, univaikeuksia ja motivaation puutetta.

Jotka ovat usein ADHD oireita mutta ei kuitenkaan suoranainen oirekuvasto diagnosoimaan ADHD:ta

DOPAMIININ VAIKUTUS KIPUÄRSYKKEILLE JA AISTIÄRSYKKEILLE

 Ihmisen herkkyys voimakkaille kipuärsykkeille on kääntäen verrannollinen aivojen dopamiinipitoisuudelle. Dopamiinilla on myös vaikutus muihin aistien toimintoihin. Voi olla yksi syy aistiesi ylikuormittumiseen tai aistiyliherkkyyteen.

• Minulla itselläni henk.koht on todella korkea kipukynnys, monilla tuntemillani ihmisillä, joilla neurologisia poikkeavuuksia, mm ADHD olen huomannut saman ilmiön.. Todella korkea kipukynnys. Niiden yhteyttä on tietysti tutkittu ja löydetty yhteyttä. Mutta olen kuitenkin herkkä ja ärsyynnyn helposti esim. saumoista vaatteissa, tiukoista tai puristavista vaatteista jne.
• Huono vai hyvä asia?

• No niin, ja lisää siitä dopamiinin aiheuttavasta mielihyvästä ja sen tuomista kokemuksista. Dopamiini osallistuu myös tunteiden säätelyyn. Yllätyitkö?

                    -Minä en!

• Esimerkiksi heroiini, kokaiini ja amfetamiini, nikotiini, sokeri, seksi, shoppailu ym. aiheuttavat mielialan kohoamista dopamiinin välityksellä. Tämä johtaa esim. huumeidenkäyttäjien kohonneeseen psykoosialttiuteen. Suurentuneesta monenlaisista addiktio taipumuksesta puhumattakaan.
• Dopamiini vaikuttaa elimistöön piristävästi ja energiaa lisäävästi. Nostaen sydämen sykettä ja verenpainetta.
• Dopamiini tehostaa myös oppimista.

-kuten stimulantti lääkitys tai päihde vaikuttaa elimistöön ja aivoihin.

Sen takia korostuu ravinto, lepo, palautuminen, rauhoittuminen.

     *kts. Stimulanttilääkityksiä  ja niiden vaikutuksia, jos olet kiinnostunut. ADHD lääkkeet.

Dopamiini vie meidät tavoitteitamme kohti. Dopamiini puskee meitä saavuttamaan tavoitteitamme.

  -Kuvittele, että harjoittelet jotakin tiettyä asiaa, esim. volttia, matematiikan laskukaavioita tms. Työ on vaivalloista, sotkuista, raivostuttavaa ja sinulle voi tulla tunne, että luovutat. Silti jatkat, sillä mielessäsi kangastelee jo, kuinka mahtavalta tuntuu saavuttaa tavoitteesi ja päämääräsi.

• Dopamiinin aiheuttamaa mielihyvän tunnetta tarvitaan siis MOTIVOIMAAN meitä tekemään töitä tavoitteidemme saavuttamiseksi. KIITOS DOPAMIINI <3

-MOTIVAATIOSTA TOISESSA KIRJOITUKSESSA.

• Dopamiini tönii ja työntää meitä eteenpäin, koska nimenomaan päämäärien tavoittelu ja tulevaisuudessa odottavan palkkion ennakointi aiheuttaa mielihyvän tunteita.

 Saa menemään vaikka kivestä läpi tai tekemään vedestä viiniä… 😀

*Aivojen palkitsemisjärjestelmästä ja mielihyvästä tulossa erillinen kirjoitus

• Dopamiinilla on paradoksinen vaikutus elimistössä; toisaalta se on stressihormoni, mutta toisaalta sillä on rauhoittava vaikutus, kuten muun muassa hyperaktiivisista ihmisistä tiedetään.

Enempää ei oteta tällä kertaa dopamiinista. Aloitetaan tästä ja jatketaan  Dopamiini aiheesta, kuten millä aivojen osa-alueella dopamiinia tuotetaan? Ja mitä muuta tiedämme dopamiinin neurologisista vaikutuksista?

Kun ymmärrät hieman välittäjäaineista ja niiden vaikutuksesta itseesi, tulet ymmärtämään myös itseäsi paremmin. Itsetuntemus ja itseluottamus on todella muustakin tekijästä kiinni ja rakentunut eri palikoista. Niitä on tarkoitus käydä läpi.

Itsetuntemuksesi ja itseluottamuksesi kasvaa. 😊 Mitä paremmin olet tietoinen itsestäsi ja identiteetistäsi, sen paremmin voit ja olet aina vain parempi versio itsestäsi. Pidä mielessä mitä haluat ja mikä sinua motivoi. Jos tuntuu, että junnaat paikoillasi tai haluat kehittyä elämässäsi jollain osa-alueella

Kaikesta ei tarvitse eikä pidä olla kiinnostunut tai tietää, mutta ole utelias ja mieli avoinna. Syötä mielellesi ja alitajunnallesi sinulle oikeita ja mukavia asioita. Jonka polku voisi mahdollisesti mennä kohti onnellisuutta?

Oletko onnellinen elämässäsi?

Mikä tuo sinulle onnellisuuden tunnetta?

 -kommentoi alas ja kerro mielipiteesi, kokemuksesi tai tietosi. Otan mielelläni vastaan.

Pysy mukana, tsekkaa myös mielenterveys- ja päihdepuolen blogikirjoituksia 😉

Siellä tositarinoita alaluokan tai alamaailmassa elävien ihmisten arjesta, elämästä.

Myös muiden ”luokkien” edustajien kirjoituksia, ajatuksia, tapahtumia.

–Hyvinvointi blogin puolelle tulossa myös paljon eri aiheita, mm. energiahoito, kiropraktiikka, osteopatia, luonnonkosmetiikka ja paljon muuta. Ajoittain myös lifestyleä, mm. matkailua, valokuvausta jne.. Kaikkea sitä omaa hyvinvointia ja sen pilareita 😊 Voit myös ehdottaa itse aiheita tai toivomuksia mistä haluaisit tietää, kuulla, keskustella tai oppia.